Korkeana pysyvä työttömyys kasvattaa kuntien sosiaalimenoja

Korkeana pysyvä työttömyys kasvattaa kuntien sosiaalimenoja. Toimeentulotukea maksetaan asukasta kohti eniten Eskilstunassa. Sosiaalitoimesta vastaava poliitikko uskoo tarpeen kasvavan edelleen.
Kunnallispolitiikassa on varmaan kiitollisempiakin tehtäviä kuin Eskilstunan perhe- ja työmarkkinalautakunnan puheenjohtajuus. Eskilstunassa on suhteellisesti enemmän toimeentulotuen saajia kuin missään muussa kunnassa.
- On päiviä jolloin miettii, että jos työaika olisi kahdeksasta viiteen niin työ olisi vähän helpompaa, miettii kunnanneuvos Sarita Hotti (S)
Useampi kuin joka kymmenes eskilstunalainen eli 10,9 prosenttia asukkaista sai toimeentulotukea toissa vuonna, jolta tuoreimmat tilastot ovat. Valtakunnan keskiarvo oli 4,5 prosenttia. Lähes joka viides eskilstunalaislapsi asuu perheessä, joka saa toimeentulotukea ja useampi kuin joka viides nuori aikuinen hakee elantonsa kunnan luukulta.
Toimeentulotuen kustannukset Eskilstunassa olivat asukasta kohti yli 2700 kruunua eli liki kolme kertaa suuremmat kuin maassa keskimäärin.
- Eniten kasvava ryhmä ovat tavalliset lapsiperheet. Ja ne tarvitsevat tätä tukea ihan varmasti, sanoo Hotti.
- Ja jos katsoo työttömyysvakuutusta ja sairasvakuutusta, niin vaikka niillä on ne vakuutukset, niin ne rahat eivät piisaa, että niitten pitää hakea kuitenkin lisää meiltä.
Eskilstuna on kärsinyt raskaasti rakennemuutoksesta, joka on sammuttanut tehtaiden piiput ja saanut työnvälitystoimiston ovet käymään vilkkaasti. Kokonaistyöttömyys on kaksinumeroisissa luvuissa ja kunta yrittää tasoittaa etenkin nuorten tietä.

Korkeana pysyvä työttömyys kasvattaa kuntien sosiaalimenoja. Toimeentulotukea maksetaan asukasta kohti eniten Eskilstunassa. Sosiaalitoimesta vastaava poliitikko uskoo tarpeen kasvavan edelleen.
Kunnallispolitiikassa on varmaan kiitollisempiakin tehtäviä kuin Eskilstunan perhe- ja työmarkkinalautakunnan puheenjohtajuus. Eskilstunassa on suhteellisesti enemmän toimeentulotuen saajia kuin missään muussa kunnassa.
- On päiviä jolloin miettii, että jos työaika olisi kahdeksasta viiteen niin työ olisi vähän helpompaa, miettii kunnanneuvos Sarita Hotti (S)
Useampi kuin joka kymmenes eskilstunalainen eli 10,9 prosenttia asukkaista sai toimeentulotukea toissa vuonna, jolta tuoreimmat tilastot ovat. Valtakunnan keskiarvo oli 4,5 prosenttia. Lähes joka viides eskilstunalaislapsi asuu perheessä, joka saa toimeentulotukea ja useampi kuin joka viides nuori aikuinen hakee elantonsa kunnan luukulta.
Toimeentulotuen kustannukset Eskilstunassa olivat asukasta kohti yli 2700 kruunua eli liki kolme kertaa suuremmat kuin maassa keskimäärin.
- Eniten kasvava ryhmä ovat tavalliset lapsiperheet. Ja ne tarvitsevat tätä tukea ihan varmasti, sanoo Hotti.
- Ja jos katsoo työttömyysvakuutusta ja sairasvakuutusta, niin vaikka niillä on ne vakuutukset, niin ne rahat eivät piisaa, että niitten pitää hakea kuitenkin lisää meiltä.
Eskilstuna on kärsinyt raskaasti rakennemuutoksesta, joka on sammuttanut tehtaiden piiput ja saanut työnvälitystoimiston ovet käymään vilkkaasti. Kokonaistyöttömyys on kaksinumeroisissa luvuissa ja kunta yrittää tasoittaa etenkin nuorten tietä.

• Tweet