Ruotsiin tuli parhaimmillaan 60- ja 70-lukujen taitteessa jopa 80 000. Tutkimushankkeen johtaja, etnologian professori Outi Fingerroos kertoo, että tutkimuksella halutaan samalla karistaa vanhoja stereotypioita, jotka sitkeästi istuvat Suomessa asuvien mielessä ruotsinsuomalaisuudesta.   

– Tukholmassa minulle oli yllätys, etteivät suomalaiset ole syrjäytyneitä tässä yhteiskunnassa tietenkään enää. Näen, että Asko Sahlberg ja kumppanit ovat omalla kirjallisella tuotannollaan vahvistaneet sitä kurjuusdiskurssia ja suomalainen käsitys nojaa siihen, koska luetaan paljon, Fingerroos toteaa.

Professori Fingerroosin mukaan kyseessä on keruudokumentointi tutkimushanke, jossa mukana ovat myös suomalaisen kirjallisuuden seura, Åbo Akademi ja Svenska litteratursällskapet. Kyseessä on suurtutkimus, johon parhaillaan haetaan rahoitusta eri säätiöiltä. Tutkimuksen arvioidaan maksavan noin kaksi miljoonaa euroa.

– Oikeasti näen, että tällaisella keruututkimuksella on jopa kansainvälistä merkitystä. Tässä on mahdollisuus tehdä poikittaisleikkaus eli voidaan tutkia historiaa taaksepäin. Voidaan miettiä, mitä integraatiokysymykset oikeasti tarkoittaa.

– Odotan, mitä löydetään... mielenkiintoisia ihmiskohtaloita hyvässä ja pahassa ja siltä väliltä. Suomessa tämä hanke varmaan kiinnostaa monia, koska Suomessa on niin valtavasti ihmisiä, joilla on sukulaisia täällä.