Guovvamánus muitalii SVT Sápmi garra soabameahttunvuođa birra Bájila guovllus.

Sivva dasa lea ahte Muoná konsešuvdnačearru juo guhká lea geahččalan beassat šaddat vuovdečearrun, nu go ovdal leai. Muhto earret iežá vuovdeeaiggádat vuosttildit dan garrasit.

Muoná várreságadoalli Tomas Sevä muitalii dalle ahte vašši ja áitagat ledje šaddan sin árgabeaivi. Dal atná son ahte lea šaddan vel verrát dilli.

– Mu mielas lea vašši lassánan sakka. Mon in ipmir manin olbmot vuosttildit min go mii bargat nu garrasit beassat joátkit boazodoaluin árbevirolaš vuogi mielde. Mon lean hirpmástuvvan, suhttan ja behttohallan, dadjá son.

Dal lea čearru váldán oktavuođa Amnesty Sámiin ja sihtan sis veahki go dat barget olu vaši ja áitagiid vuostte.

– Mii fertet geavahit min oktavuođaid go mii hálidit joatkit boazoealáhusain ja beassat leahkit ráfis. Muhto eanemustá mii hálidit ahte heitet oaguhit min mánáid ja mánámánaid go sii hálidit joatkit bargat boazodoaluin maŋŋá sin máddariid.

Amensty galgá dal iskkat ášši ja dahkat maid sii sáhttet.

– Mii vuordit gullat maid sii dadjet áššis ja min galgat gávdnat vugiid čalmmostahttit dán nu ahte sii dovdet doarjaga ja ahte eai lea okto dás, dadjá Eva Forsgren, Amnesty Sápmi ságadoalli.

Moádde vahku áigi almmuhii Brå vuosttas geartte ráporta vašširihkkumiid sámiid vuostte. Das juhke sámit sin balddonas muittuid ja vásáhusaid.

– Dalán go šaddá sáhka sámi vuoigatvuođaid birra de lassána vašši ja áitagat. Dan leat mii álo čalmmostahttán, dadjá Forsgren.