Suomessa diabetesta sairastaa tällä hetkellä arviolta jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Helsinkiläinen Mari Merilampi sairastui kakkostyypin diabetekseen kolmisen vuotta sitten.

– Sukurasite on vahva ja stressaava elämäntilanne sitten lopullisesti ratkaisi sen, että diagnoosin sain, Mari Merilampi toteaa.

Ruotsissa arvioidaan, että kolmesta neljään prosenttia väestöstä sairastaa diabetesta. Ruotsin diabetes-liiton mukaan heitä on nelisensataa tuhatta. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin moni sairastaa kakkostyypin diabetesta tietämättään sairaudesta. Suomessa pelätään, että sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana jos mitään ei tehdä.

– Silloin puhutaan jo todellisesta pommista, jos meillä on miljoona diabetestä sairastavaa ihmistä, sanoo Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi.

Ennakoiva hoito voisi hidastaa kehitystä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan diabeteksesta aiheutuu jo nykyisellään noin 17 miljardin kruunun menetys bruttokansantuotteeseen. Diabeteksen hoitokulut syövät noin 15 prosenttia koko sairaanhoidon menoista.

– Diabetes aiheuttaa myös ennenaikaista eläköitymistä. Huonosti hoidetut diabeetikot ovat enemmän pois töistä kuin hyvin hoidetut, eli kustannukset ovat myös epäsuoria, esimerkiksi työelämän kautta menetettyjä työtunteja ja työvuosia, Päivi Metsäniemi selventää.

Suomesta puuttuu seurantajärjestelmä jonka avulla tiedettäisiin onnistuuko terveydenhuolto vähentämään diabetesta. Asiantuntijoiden mukaan ennakoivalla hoidolla voitaisiin hidastaa tai jopa estää sairauden puhkeaminen. Lääkkeiden lisäksi terveellinen ruoka ja säännöllinen liikunta ovat pitäneet Mari Merilammen diabeteksen aisoissa.

– Tällä hetkellä minulla ei ole vielä todettu sellaisia eteneviä oheissairauksia mitä tästä diabeteksestä olisi syntymässä. Olen onneksi pysynyt terveenä, Mari Merilampi sanoo.