Asia otetaan esille Tukholman läänihallituksen ja Saamelaiskäräjien hallitukselle vuosittain laatimassa Ruotsin vähemmistöpolitiikan tilaa käsittelevässä selonteossa.
– Vähemmistöpolitiikka ei tähän mennessä ole juurikaan purrut syrjintäkysymyksiin, joten nyt on aika kokeilla jotain uutta, toteaa Tukholman lääninhallituksen kehitysjohtaja Katarina Popovic Sisuradion haastattelussa.
Syrjintäasiamies suhtautuu myönteisesti
Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät perustelevat ehdotusta sillä, että mikäli kieli lisättäisiin syrjintälakiin, vastaisi Ruotsin syrjintälaki paremmin maan allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia.
Sisuradion haastattelema syrjintäasiamies DO suhtautuu myönteisesti siihen, että kielen lisäämistä omana syrjintäperusteena selvitetään.