Jarmo Lainio on toiminut Tukholman yliopistossa suomen kielen professorina 14 vuoden ajan, aina vuodesta 2008. Virka on ainoa laatuaan Ruotsissa.

– En nyt ihan vielä laita ovea kiinni. Minulla on pariksi vuodeksi vielä töitä niin täällä kuin kansainvälisestikin sekä kirjaprojekteja. Saa nähdä tuleeko liikaa tekemistä nyt, kun eläköityy, Lainio sanoo.

Lainion väitöskirja vuonna 1989 käsitteli suomen kieltä hänen kotikaupungissaan Eskilstunassa. Hän palasi Eskilstunaan aloittaessaan Mälardalenin korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskuksen professorina 2000-luvun alussa.

Vähemmistöpolitiikalle mallia muista maista

Lainiolla on tätä nykyä kattava kokemus Ruotsin vähemmistökielipolitiikasta, todellisuudesta, jossa suomen kieli kamppailee olemassaolonsa puolesta. 

– Ruotsissa ei ole pystytty katsomaan ”boksin ulkopuolelle”. Siitä mitä muissa maissa on tehty vähemmistökielten hyväksi opetuskentässä olisi helposti löytänyt vaihtoehtoisia rakenteita kotikielen ja äidinkielen opetukselle myös täällä, toteaa Lainio.

Osoitus tästä on hänen hallitukselle vuonna 2017 tekemänsä selvitys vähemmistökielten opetuksesta Ruotsissa. Sen sisältämät parannusehdotukset ovat jääneet tekemättä.

Vähemmistökielitarkkailijan rooli jatkuu

Suomen kielen myötä Lainiolle on avautunut niin ikään kansainvälinen ura. Hän toimii Euroopan neuvoston Ruotsin edustajana vähemmistökielten tarkkailuryhmässä.

– Tehtävä on vastuutehtävä, jossa on oltava valppaana siitä, mitä tapahtuu niin omassa maassa kuin muissakin maissa, kertoo Lainio.