Suurin osa 9-luokkalaisista on jo monen vuoden ajan valinnut korkeakouluun valmistavan lukio-ohjelman. Ammattiin valmistavilla ohjelmilla on ollut liian vähän kysyntää, jotta työelämän tarpeisiin esimerkiksi rakennusalalla ja teollisuudessa voitaisiin vastata.
– Noin yksi kolmasosa hakijoista ei vastaa sitä työvoiman tarvetta, mikä Ruotsissa on, toteaa opetusneuvos Riikka Tilja Kouluvirastosta.
Hallituksen lakiesityksestä ilmenee, että syynä ammattiohjelmien heikkoon suosioon on saattanut olla se, että ne eivät ole automaattisesti antaneet oppilaille korkeakoulukelpoisuutta. Halu varmistua siitä, että myös yliopiston ovet aukeavat, on saattanut ohjata hakijoita teoreettisten ohjelmien suuntaan.
Ammattiohjelmien oppilaat ovat tähänkin asti voineet halutessaan lisätä korkeakoulukelpoisuutta varten vaaditut ruotsin ja englannin kurssit opinto-ohjelmaansa. Tieto tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan ehkä ole tavoittanut kaikkia peruskoululaisia ja heidän vanhempiaan.
Mitä lakimuutos merkitsee?
Lakimuutoksen myötä kurssit ruotsi 2 ja 3 (tai ruotsi toisena kielenä 2 ja 3) sekä englanti 6 sisältyvät myös ammattiohjelmiin ja ne pitää aktiivisesti valita pois jos niitä ei halua lukea. Ammattiohjelmien lukiotutkinnon saa edelleen ilman näitä kursseja. Kaikki lukio-ohjelmat ovat edelleen kolme vuotta pitkiä.
