Metsäsuomalaisten lipputoimikunta valitsi voittajan noin sadan ehdotuksen joukosta. Kilpailun takana on yksitoista suurinta metsäsuomalaisjärjestöä sekä Ruotsista että Norjasta.
– Täällä Norjan puolella on jo pari kolme kuntaakin ilmoittanut haluavansa ottaa lipun käyttöönsä, kertoo Jan Myhrvold, joka on yksi lipputoimikunnan jäsenistä ja norjalaisruotsalaisen Solör Värmland Finnkulturföreningin Norjan puoleisen osaston puheenjohtaja.
Tällä hetkellä lippu on saatavana digitaalisessa muodossa ja löytyy taustakuvana jo usealta sosiaalisen median tililtä. Kankaasta tehtyjä lippuja saadaan vielä odottaa, sillä kangasvärien määritys on kesken. Toimikunta lupaa, että lippu voidaan nostaa salkoon lähiaikoina.
– Toivon, että lippu lisää metsäsuomalaisten näkyvyyttä ja ylpeyttä, sanoo IngMarie Bohmelin, joka on yhdistys Metsäsuomalaisten etujärjestö Ruotsissa puheenjohtaja ja lipputoimikunnan jäsen Ruotsin puolelta.
Metsäsuomalaiset ovat Ruotsiin ja Norjaan 1500 ja 1600-luvuilla muuttaneita suomalaisia ja heidän jälkeläisiään.
METSÄSUOMALAISTEN VÄHEMMISTÖASEMA
Ruotsi: Metsäsuomalaiset ovat osa ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Muut kansalliset vähemmistöryhmät ovat tornionlaaksolaiset, saamelaiset, juutalaiset ja romanit. Ryhmien vähemmistöstatus myönnettin vuonna 2000.
Norja: Metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistöryhmänsä kveenien/norjansuomalaisten, juutalaisten, romanien ja ”tatare”/matkustavaisten ohella. Vähemmistöstatus myönnettiin vuonna 1999. Saamelaisilla on alkuperäiskansa-asema.
Suomi: Metsäsuomalaiset kuuluvat Suomen pääväestöön. Noin 75 prosentilla 1500- ja 1600-lukujen metsäsuomalaisista arvioidaan olevan juuret Savossa. Loput 25 prosenttia ovat olleet kotoisin Hämeestä, Karjalasta sekä muista Suomen maakunnista.