Yhteiskuntien toimintaa ylläpitävät kielet halutaan säilyttää vahvoina virallisissa yhteyksissä ja esimerkiksi tieteessä, selviää uudesta pohjoismaisesta kielipoliittisesta julistuksesta.

Yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä – eli yhteiskunnan yhteisiä kieliä – ovat Pohjoismaissa fääri, grönlanti, islanti, norja, ruotsi, saamelaiskielet, suomi ja tanska.

Skandinaaviset kielet yhä keskeisiä

Ministerien allekirjoittamassa julistuksessa linjataan, että pohjoismaisessa yhteistyössä perustana on yhä skandinaavisten kielten eli norjan, ruotsin ja tanskan käyttäminen.

Julistuksen mukaan jokaisen pohjoismaalaisen pitäisi osata oman yhteiskuntansa toimintaa ylläpitävää kieltä sekä kyetä kommunikoimaan vähintään yhdellä skandinaavisella kielellä.

Kansalliset vähemmistökielet mainitaan

Pohjoismaisessa julistuksessa linjataan myös, että jokaisen pitäisi pystyä pitämään yllä ja kehittämään äidinkieltään, alkuperäiskansan kieltään, viittomakieltään ja kansallista vähemmistökieltään.

Pitkän historiansa pohjalta erityisaseman kansallisina vähemmistökielinä ovat saaneet eri puolilla Pohjolaa meänkieli, kveeni, suomi, saamelaiskielet, romani, jiddish ja saksa. Alkuperäiskansojen kieliksi on määritelty saamelaiskielet ja grönlanti.

Ministerit allekirjoittivat pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen Tukholmassa torstaina. Edellinen kielipoliittinen julistus oli vuodelta 2006 eli vajaan kahdenkymmenen vuoden takaa.