Finlands inrikesminister Mari Rantanen

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Sisäministeri Mari Rantanen ministeritapaamisella Espanjassa heinäkuussa. Foto: Raquel Manzanares, EPA

Myös pohjoismaalaisten saattaa jatkossa olla vaikeampi saada Suomen kansalaisuus

Uppdaterad
Publicerad

Suomen hallitus haluaa nostaa maassa asumisen vähimmäisaikaa, jota vaaditaan ennen kuin Suomen kansalaisuus voidaan myöntää sitä hakevalle henkilölle. Sisäministeri Mari Rantanen ei halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, koskisiko tiukennus myös Pohjoismaiden kansalaisia.

Suomen hallitus suunnittelee useita tiukennuksia Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoihin. Muun muassa kansalaisuuden saamiseksi vaadittua maassa-asumisaikaa halutaan nostaa nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan. Suunnitteilla on myös yhteikuntaosaamista mittaava koe jo nyt vaadittavan suomen tai ruotsin kielikokeen lisäksi.

Pohjoismaalaiset eivät välttämättä tiukennusten ulkopuolella

Pohjoismaiden kansalaisille on nykyisissä vaatimuksissa annettu helpotuksia kuten vain kahden vuoden maassa-asumisvaatimus yleisen viisivuotisvaatimuksen sijaan. Sisäministeri Mari Rantanen ei pysty tässä vaiheessa lupaamaan, että pohjoismaalaiset jätettäisiin suunniteltujen tiukennusten ulkopuolelle.

– Pohjoismaiden kansalaisia ei ole erikseen hallitusohjelmassa mainittu, mutta totta kai, kun tämä valmistelu lähtee eteenpäin, niin luonnollisesti kunnioitamme Pohjoismaiden kansalaisuussopimusta ja arvioimme tarkasti, mitkä uudet edellytykset sitten koskettavat pohjoismaisia kansalaisia. Koska tämä projekti on vasta hallitusohjelman kirjauksissa, emme ole päässeet arvioimaan kysymystä, mitkä asiat sitten tiukkenevat mahdollisesti, jos tiukkenevat, Pohjoismaiden kansalaisille, Rantanen sanoo.

Ruotsi ei aio muuttaa asumisaikavaatimusta

Myös Ruotsin hallitus yhdessä Tidö-sopimuksessa mukana olevien Ruotsidemokraattien kanssa aikoo pidentää asumisaikavaatimusta Ruotsin kansalaisuuden saamiseksi vähintään kahdeksaan vuoteen. Migraatioministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi SVT Uutisille meilitse, että suunnitelmissa ei kuitenkaan ole muuttaa Pohjoismaiden kansalaisilta vaadittavaa vähimmäisaikaa.

Myös Ruotsi vaatii tällä hetkellä toisen Pohjoismaan kansalaiselta kahden vuoden maassa asumista.

Pohjoismaat ovat jo pitkään pyrkineet helpottamaan kansalaistensa mahdollisuutta saada kansalaisuus toisesta Pohjoismaasta. Esimerkiksi vuonna 2012 astui voimaan maiden allekirjoittama Pohjoismainen kansalaisuussopimus.

Suomen kansalaisuuslakiin suunnitellut tiukennukset

Suomen hallitus suunnittelee muun muassa:

Pidentävänsä vaaditun Suomessa asumisajan kahdeksaan vuoteen

  • Nykytilanteessa yleissääntö on, että kansalaisuuden saadakseen pitää olla asunut Suomessa vähintään viisi vuotta. Esimerkiksi Pohjoismaiden kansalaiset ovat poikkeus ja voivat saada Suomen kansalaisuuden jo kahden vuoden jälkeen.

Asettavansa kansalaistamisen edellytykseksi kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytyn suorittamisen

  • Kansalaisuuden saamiseksi pitää jo nyt osoittaa suomen, ruotsin tai suomen viittomankielen taito. Kielitaitovaatimus koskee myös Pohjoismaiden kansalaisia kansalaisuutta haettaessa (asunut maassa yli 2, mutta alle 5 vuotta), mutta ei ilmoitusmenettelyssä (asunut maassa yli 5 vuotta). Jatkossa hakijalta halutaan testata myös yhteiskuntaosaamista.

Kaikki hallituksen kansalaisuuslakiin suunnittelemat tiukennukset löydät hallitusohjelmasta.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.