Tukholman yliopiston demografian dosentti, ja Södertörnin korkeakoulun sosiaalisen työn lehtori Jani Turunen tutkii perhedynamiikkaa ja lasten asumisratkaisuja. Pohjoismaiden kärkipaikkaa vuoroviikkoisessa lasten asumisessa selittä Turusen mukaan se, että pohjoismaissa isät ovat aktiivisemmin lapsen elämässä sekä ennen eroa että eron jälkeen.

Sekä isä että äiti hyötyvät vuoroasumisesta

Vuoroviikkoinen asumisratkaisu vaikuttaa positiivisesti lapsen ja isän suhteeseen, mutta eniten ratkaisusta on hyötyä äidille, Turunen toteaa.

– Siinä on tärkeänä tekijänä se, että voi olla kokoaikaistöissä. Että jos tällä viikolla mulla on lapset, niin voin tehdä vähän lyhyempää päivää, ja ensi viikolla taas pitempää, kun lapset ovat toisen vanhemman luona.

Yleisintä Pohjoismaissa, harvinaisempaa Itä- ja Etelä-Euroopassa

Turun yliopiston ja Wisconsinin yliopiston yhteistyössä tekemä raportti käsittelee lasten asumisratkaisuja erotilanteessa eri Euroopan maissa. Pohjoismaissa lasten vuoroviikkoinen asuminen on tavallisinta, mutta myös Belgiassa ja Espanjassa päädytään tähän ratkaisuun usein. Yleisesti ottaen sekä Itä- ja Etelä-Euroopassa vuoroasuminen on kohtalaisen epätavallista, Jani Turunen sanoo.

Suomi hyvänä kakkosena

Suomessa vuoroasuminen on ollut suhteellisen harvinaista, mutta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana tämä on viranomaisten tilastoissa tuplaantunut ja Suomi on kirinyt Euroopan kakkoseksi.

– Suomessa on oletettu kauemmin, että vuoroasuminen on negatiivista lapsille. Muutama vuosi sitten Suomessa tuli uusi lainsäädäntö, joka säätää asumista eron jälkeen ja se heijastaa tätä kehitystä. Siinä on pääasiassa katsottu mitä tutkimus sanoo tästä asiasta, ja suurin osa tutkimuksesta on tehty juuri Ruotsissa.

Katso videolta Jani Turusen kommentti siitä, miten vuoroviikkoinen asuminen vaikuttaa lapsiin.