Sotšin olympialaiset näyttävät onko presidentti Vladimir Putin merkittävä suurvallan johtaja vai heikko itsevaltias, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Hanna Smith.
Helsingin yliopiston Tiedekulmassa todettiin, että presidentti Putinin johtajuutta mittaa se, miten hyvin kisat onnistuvat.
– Hän on panostanut henkilökohtaisesti tähän niin paljon, eikä hänen suosionsa ole sama kuin se on aikoinaan ollut. Hän tarvitsee onnistumisia, sanoo tutkija Smith.
– Mitä keinoja suurvallan johtajalla on muita kuin lähteä suuruudenhullusti laittamaan kisoihin kymmeniä miljardeja. Tämä on keino millä pönkittää valtaa ja tätä Putin käyttää härskisti hyväksi, sanoo Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen ammattijääkiekkoilija Sinuhe Wallinheimo.
Maksaa maltaita
Sotšin talvikisoista tulee ennätyskallis olympiatapahtuma. Kisojen hinnaksi on arvioitu jopa 340 miljardia kruunua. Venäjällä tunnutaan uskovan, että kun on rahaa, ei voi epäonnistua. Myös venäläisurheilijoita motivoidaan menestymään rahan voimalla.
– Vaikka urheiljat tienaavat koko ajan enemmän, he haluavat lisää. Se on hyvin pitkälle statuskysymys, ja nyt kun katsoo heidän bonuksia, olympiakullasta saa 800 000 kruunua, mikä on äärinmäisen suuri raha. Se voi antaa venäläiselle urheilijalle sen pienen viimeisen puristuksen, sanoo Wallinheimo.
Tutkija Hanna Smith toteaa, että olympialaisten menestys henkilöityy presidentti Putiniin.
– Se, että siellä on venäläisestä näkökulmasta tullut paljon mitaleita, järjestelyt on onnistunut ja ettei tule mitään häiriötekijöitä, on sitä onnistumista. Jos näin käy, se edesauttaa sitä, että usko Putinin hallintoon kohoaa Venäjällä.
Mutta entä jos jotain menee mönkään?
– Siinä tapauksessa enemmän ja enemmän kyseenalaistetaan hoitaako valtiokoneisto tehtävänsä kuten kuuluu ja sitä, että onko Putin oikeastaan enää se vahva johtaja, jota Venäjä tarvitsee, sanoo Smith.
