Suomalaispäättäjät rauhoittelivat tänään, ettei isäntämaatukiasiakirjassa ole kyse Nato yhteistyön tiivistämisestä tai siitä, että Suomi olisi lähempänä Natoa. 

– Tämä ei velvoita sen enempää Natoa kuin Suomea avun antamiseen tai vastaanottamiseen tai minkäänlaisiin kauttakulkuoikeuksiin. Se on ihan kristaLlinkirkas asia, ulkoministeri Erkki Tuomioja vakuuttaa. 

– Sen hyöty on harjoitusyhteistyössä ja se lähtee siitä, että joukkoja ei tule Suomeen ilman että Suomi sitä pyytäisi. Tämä on aika teoreettinen pohdinta, helpottaa harjoituksia ja tämän tyyppistä yhteistyötä rauhan aikana, selvittää puolustusministeri Carl Haglund.

Suomi ja Ruotsi samoilla linjoilla

Suomessa poliittinen päätös asiasta tehtiin jo kymmenisen vuotta sitten. Ruotsin hallitus hyväksyy Nato-asiakirjan lähiaikoina. Puolustusministeri Karin Enström painottaa samaa kuin suomalaisministerit:  Nato-joukot eivät toimisi Ruotsissa ilman Ruotsin suostumusta. Suomen ja Ruotsin tuleva yhteistyö on esillä ensi viikolla Naton huippukokouksessa.

– Asiaa on valmisteltu kymmenisen vuotta ja nämä konkreettiset asiat lähteneet paljon ennen kuin Ukrainasta oli tietoakaan, eli sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, Tuomioja toteaa.

Isäntämaatuki-sopimus helpottaa Suomen ja Ruotsin osallistumista erilaisiin Nato-harjoituksiin. Jatkossa ei tarvitsisi erikseen sopia esimerkiksi ulkomaalaisten laivojen liikkumisesta Suomen tai Ruotsin aluevesillä. Sopimus oikeuttaisi myös apuun ääritilanteissa. Naton huippukokoukselta Suomi odottaa myös päätöksiä tiivistetystä kumppanuudesta, kun Isaf-operaatio Afganistanissa on nykymuodossaan loppumassa. 

– Pyrimme säilyttämään vähintään saman mahdollisuuden olla eri tavoin yhteistyössä, saada tietoa ja osallistua aina oman päätöksen mukaan sellaiseen toimintaan, josta meidän oman puolustuksemme kehittämiselle ja osaamiselle hyötyä, ulkoministeri Tuomioja sanoo.