Maanantaina julkaistussa hallituksen selvityksessä esitettiin suomen kielen määrän lisäämistä julkisessa palvelussa, kuten SVT:llä. Ehdotus yllätti myönteisesti vähemmistökielistä mediaa tutkivan professori Tom Moringin.

– Pelossahan oli, että tästä määrävaatimuksesta luovutaan. Nyt vaatimus uustuotannon suhteen ja sen kasvamisesta pidetään voimassa. Se edellyttäisi tietysti, että resurssit pidetään kunnossa.

Moring: Pieniin vähemmistötoimituksiin säästöt vaikuttavat rankemmin

Julkisen palvelun yhtiöitä koskevat säästöt myös ensi toimilupakaudella. Moring näkee saman linjan koko Euroopassa:

– Ainakin tämä tapa säästää, että inflaatiotarkistuksia ei tehdä ainakaan täysimääräisesti, ja silloin tiedetään edellisten säästökuurien perusteella, että niitä säästöjä revitään myös vähemmistökielistä. Kun vähemmistökielisistä revitään, niin täytyy miettiä myös sitä, että ne ovat pieniä toimituksia, ja pienissä toimituksissa pienikin vähennys on suuri vähennys.

Neuvotellaanko vähemmistön kanssa myös pian säästöistä?

Public Service –mietinnössä painotettiin erityisesti sitä, että sisältöä on tuotettava kansallisilla vähemmistökielillä eri tasoisille puhujille, revitalisaation hengessä. Moringin mukaan tehtävä vaatii kunnon resursseja.

– Jos nyt ajatellaan tätä, miten revitalisaatio komiteamietinnön mukaan halutaan tehdä, niin yksi hyvä viesti on se, että siinä korostetaan yhteydenpitoa järjestöjen kanssa. Sitten on kysymys siitä, että halutaanko tällä tavalla luoda tilanne, jossa vähemmistön kanssa neuvotellaan siitä, millä tavalla säästetään.

Laatu se kaikesta tärkein

Ensilähetysten määrän kasvu kansallisten vähemmistökielten osalta koskee kaikkia alustoja, broadcast-lähetyksistä webbiin. Moring näkee yhä broadcastin olevan näkyvyyden kannalta tärkeä, mutta nuorten kohdalla ollaan eri tilanteessa, somen ollessa tärkein media:

– Markkinointi siellä on aivan keskeinen. Se taas vaatii laatua. Ihmiset juoksee laadun perään, mielenkiintoisten juttujen perään, ei niinkään kielen perään.