Suomen eduskuntavaaleissa vajaat 6 200 ihmistä on antanut äänensä kirjeitse ulkomailta, kertovat Suomen vaaliviranomaiset SVT Uutisille.
– Kirjeäänestys on käytössä ensi kertaa, joten luku kuulostaa yllättävänkin suurelta. On todella hienoa, että noinkin monet ovat löytäneet kirjeäänestyksen”, sanoo tutkijatohtori Johanna Peltoniemi Helsingin yliopistosta SVT:lle.
Kirjeitse ovat voineet äänestää pysyvästi ulkomailla asuvat ulkosuomalaiset sekä muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut. Pelkästään ulkomailla pysyvästi asuvia suomalaisia äänioikeutettuja on näissä vaaleissa noin 255 000.
– Äänioikeusrekisteriin on merkitty yhteensä 6 166 äänioikeuden käyttöä, joissa äänestystapana on kirjeäänestys, viestitettiin Suomen oikeusrekisterikeskuksesta SVT Uutisille sunnuntaina.
Jos oletetaan, että suurin osa kirjeäänen antaneista on pysyvästi ulkomailla asuvia suomalaisia, olisi kirjeäänestykseen siis tarttunut reilut pari prosenttia äänioikeutetuista ulkosuomalaisista.
Kaikkia äänestyspaketteja ei käytetty
Reilu viikko ennen vaalipäivää kirjeäänestyspaketteja oli tilattu ulkomaille vajaat 12 000, kerrottiin Suomen oikeusministeriöstä SVT Uutisille. Karkeasti ottaen noin puolet kirjeäänestyspaketeista näyttää siis jääneen käyttämättä.
– Pitäisi selvittää, mitä käyttämättä jääneille äänestyspaketeille on tapahtunut: onko ollut vaikeuksia löytää sopivaa ehdokasta, tuleeko kirjeitä perille vielä myöhässä, onko kirjeäänet lähetetty oikeaan keskusvaalilautakuntaan ja niin edelleen, Peltoniemi luettelee.
Mahdollista on myös se, että ainakin osa kirjeäänestyspaketin saaneista on sittenkin päättänyt äänestää perinteisessä ennakkoäänestyspaikassa ulkomailla tai että kirjeäänestyspaketti ei ole ehtinyt tavoittaa kaikkia halukkaita riittävän ajoissa.
Kirjeäänen piti olla perillä Suomessa oikeassa keskusvaalilautakunnassa perjantaina ennen kello 19:ää.
Ruotsiin oli reilu viikko ennen vaaleja tilattu noin 1 200 kirjeäänestyspakettia, mikä oli tuolloin noin 10 prosenttia kaikista tilatuista paketeista.
Äänestysinto ulkomailta usein laimeaa
Äänestäminen perinteisissä ennakkoäänestyspaikoissa oli suositumpaa kuin kirjeäänestys.
Ulkomaiden ennakkoäänestyspaikoissa äänensä antoi näissä vaaleissa noin 41 000 äänioikeutettua, kertoo Suomen ulkoministeriö. Eniten ulkomaiden ennakkoääniä saatiin Ruotsin äänestyspaikoilta, noin 9 900.
Ulkosuomalaisten lisäksi ennakkoäänestyspaikoilla saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat suomalaiset. Näin ollen on vielä vaikea sanoa, kuinka korkeaksi ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi näissä vaaleissa.
Aiemmissa eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten äänestysinto on ollut suhteellisen laimeaa.
– Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 ulkosuomalaisista äänesti 10,1 prosenttia, Peltoniemi kertoo.