Sullii vahkku áigi loahpahuvvo máilmmimeasttirgilvvut giehtaheaibumis Greklánddas ja Jonna Blind lihkkostuvái go vuitii sihke golli ja silbbá.
Dál son lea fas ruovttus Ruoŧas ja dál go moadde beaivvit leat gollan de son lea álgán ipmirdit maid son nagodii olahit.
– Dat lea vuogas seaivut ruoktut Ruŧŧii muhto in leat vel riekta seivon dán vásáhusas ja visot dovdduin. Lean sihke miháš, movttet ja dat lea vehá ipmirmeahttun, muitala Jonna Blind SVT Sápmái.
Soaitá leahkit su sámi duogaš mii lea dagahan su máilmmimeasttirin. Son oaivvilda ahte dat lea leamašan dehálaš su karrieras.
– Mu sámi duogaš lea leamašan ávkin giehtaheaibumis. Sihke dat mentála oassi, ahte it heaitte ovdal go leat válmmas, muhto máiddai biepmu ektui. Mon ohppen juo mánnán borrat nannosit. Ja boazodoalu barggut leat maid dagahan buori vuođu mu givrodahkii.
”Soaittán šaddat dego Heidi Andersson”
Jonna Blind lea vuoitán Ruoŧameasttirgolli ja bronssa Eurohpa- ja mailmmimeasttirgilvvuin. Muhto ahte viimmát vuoittit golli ná stuora measttirgilvvus časkká visot iežá karrieras.
– Dat lea leamašan mu mihttu oktanuppelot jagi ja dál lean viimmát olahan dan.
Mii dál sáhtašii dán časkkit?
– Buorre jearaldat, soaittán šaddat dego Heidi Andersson guhte vuittii oktanuppelot máilmmimeasttirgolliid, son boagusta ja joatká:
– Dat bohtet eanet measttirgilvvut ja sáhtta dahkat ulbmilin vuoitit máilmmismeasttirgilvvu máŋgi vel dahje vuoitit Eurohpameasstirgolli. Giehtaheaibun lea valáštallan mainna sáhttá joatkit guhka go val bisso dearvvas.
Son lea goit sihkar ahte karriera ii leat nohkame lagamus áiggi.
– Dat lea nu somá ahte ii háliit heaitit, dadjá Jonna Blind.
JONNA BLINDE BUOREMUS NEAVVAGAT JOS HÁLIIDA ÁLGIT GIEHTAHEAIBUMIN
1) Mannát hárjehallamiidda ja duosttat. Sáhttá váldit mielde olbmá gii lea sullii seamme stuorat dego ieš jos lea eahpesihkar.
2) Guldalit neavvagiid, juohkehaš boahta addit sierra lágan neavvagiid. Galgá heaibut nu máŋgasiin go vejolaš ja váldit vuhtii visot neavvagiid.