Ruonáeanan lea máilmmi stuorimus suolu, 267 beanatgullama lullegeažis davvegeahčái ja doppe ferte eanemusta johtit fatnasiin vai girdin. Doppe leat sulli 56 000 ássi mii lea guovlu máilmmis gos ásset biđgosis.

Dát mielddisbukta ahte doppe leat unnán journalisttat ja Anraq Nielsen guhte barga KNR:as, Ruonaeatnama álmmolaš medias, ja Ruonaeatnama journalistafágasearvvi sátnejođiheaddji, muitala dan kritihkalaš dilis.

– Dát šaddá guhkit áigái demokráhtalaš váttisvuohta ja dáppe eai duššefal váilo journalisttat, dadja son.

Unnán čađahit oahpahusa

Son muitala ahte unnan ohcet journalistaoahpahussii ja leat vel unnit geat čađahit oahpahusa.

-Oahppan journalisttaide dárjojuvvo dávjá gulahallanbargu ja álit bálkká.

Bargat journalistan Ruonaeatnamis mielddisbukta maid ahte ferte gozihit stuorit guovllu, sulli 50-logi boaittobealguovllu ja gili rittuin.

88 proseanta hupmet eamiálbmotgiela kalaallisut muhto gohzoduvvo maid ruonáeatnanlažžan. Muhtimat hupmet maid dánskagiela ja máŋga áviisssat ja neahttasiiddut álmmuhit ođđásiid goappeš gillii.

Son dadja ahte KNR:as lea garra dilli gos journalisttat barget eanet go nagodit.

-Go leat unnán journalisttat de muhtimat barget eanet maid nagodit, eareliiggánit guovttegielalaš journalisttat, dadja son.

”Dán ferte maid muitalit”

Go Arnaq Nielsen jurddaša mot Ruonaeatnama dilli lea de son hirpmahuvva.

-Ii leat dušše dálkkádatrievdamat, sosiala váttisvuođat ja iehčanasvuođajearaldat mat leat áigeguovdilat, muhto gávdnojit ollu ieža buorit ovdamearkkat ja miehtemielat ovdaneamit maid ferte muitalit. Son oaivvilda ahte dánskalaš mediat muitalit hui ovttageardánit ja govvá olggosguvlui šaddá de ovttageardán.

– Jus mii galgat dahkat konstruktiivvalaš journalistihka de mii fertet čalmmostahttit dan eallima ja kultuvrra dáppe, veagaid mat doibmet ja gávdnojit máŋga illumuitalusat.

Ođđájagemánu 3, beaivvi álmmohuvvo nuppát oassi gos nuorra ruonáeatnalaš váikkuheaddji háliida nannet nuorra nieiddaid.