Malmö kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, ja suomenkielisille on omia esikouluja ja esikouluosastoja. Lapset, jotka eivät osallistu täysin suomenkieliseen toimintaan saavat äidinkielentukea kiertävältä pedagogilta. Tämä tuki poistuu ensi syksysyä alkaen esikoululuokalta, ja siksi muun muassa Nina Jakku on huolissaan.

–  Lapseni on esimerkiksi käynyt kokonaan suomenkielisellä osastolla ja ne lapset jotka ei eri syistä siellä käy, heillä on mahdollista saada kolme tuntia viikossa kiertävä pedagogi. Näille lapsillehan tässä tulee vuoden tauko, joka kielen oppimisessa on erittäin haitallista, Nina Jakku kertoo.

Kansallisille vähemmistöille ei erityiskohtelua

Malmö leikkaa tuen säästösyistä kaikilta lapsilta. Kansallisten vähemmistöjen ei katsota saavan asiassa erityisasemaa.

– Olen tietoinen kuilusta, joka syntyy esikoulun ja ykkösluokan välille, on kyse yhdestä vuodesta. Sen jälkeen annamme opetusta ykkösestä yhdeksänteen vuoteen, mikä on enemmän kuin lain vaatima seitsemän vuotta, Malmön peruskoululautakunnan puheenjohtaja Sara Wettergren sanoo.

Lain mukaan koulut ovat velvollisia antamaan äidinkielenopetusta korkeintaan seitsemän vuotta. Rajoitus ei kuitenkaan koske vähemmistökieliä tai pohjoismaisia kieliä.

Tuki voi tarkoittaa monta eri asiaa

Äidinkielentukea on koululain mukaan pakko järjestää jollain tavalla, mutta Kouluviraston mukaan esikoulussa ja esikoululuokalla äidinkielenopetus ei ole pakollista. Tuki voi tarkoittaa eri asioita tulkinnasta riippuen. Se voi olla esimerkiksi kirjojen lukemista omalla äidinkielellä, kielitukea tai digitaalisten apuvälineiden käyttöä toiminnassa.

Nina Jakku on yhdessä muiden ruotsinsuomalaisaktiivien kanssa jättänyt tänään valituksen asiasta hallinto-oikeuteen.

Muokattu: Lain mukaan koulut ovat velvollisia antamaan äidinkielenopetusta korkeintaan seitsemän vuotta. Rajoitus ei koske vähemmistökieliä tai pohjoismaisia kieliä.