Euroopan neuvoston vähemmistökielten asiantuntijakomitea pyysi viime vuonna Ruotsin viranomaisilta vastausta sen suosittelemiin välittömiin toimenpiteisiin kansallisten vähemmistökielten aseman parantamiseksi.
Asiantuntijaryhmän mukaan Ruotsin viranomaiset eivät ole vastausta laatiessaan käyneet neuvonpitoa vähemmistöryhmien kanssa. Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan mukaan tämä olisi välttämätöntä ennen viranomaistoimenpiteisiin ryhtymistä.
Asiantuntijaryhmä kirjoittaa myös, että Ruotsi ei onnistu täyttämään komitean suosituksia seuraavilla alueilla:
Koulu
Ruotsi ei noudata suositusta vähemmistökielten peruskouluopetuksen lisäämisestä. Komitea on tyytyväinen aloitteeseen, jonka mukaan yliopistot edistävät vähemmistökielten opetusta. Se huomauttaa kuitenkin, että vähemmistökielten opettajia ei ole riittävästi kielten edistämiseksi. Ruotsin viranomiset eivät myöskään ole tehneet toimenpiteitä, jotka edistäisivät kaksikielisstä opetusta suomeksi, meänkieleksi tai saameksi.
Kieli syrjintäperusteena
Ruotsin syrjintälakiin ei komitean suosituksen mukaisesti ole sisällytetty kieltä syrjintäperusteena.
Vähemmistömediat
Komitean mukaan Ruotsin yleisen palvelun eli public service -medioiden säästötoimenpiteistä johtuvat irtisanomiset ovat suomenkielisten vähemmistötoimitusten kohdalla olleet suhteettoman suuria. Komitean saamien tietojen mukaan tämä voi rikkoa voimassa olevia lähetyslupia. Lisäksi irtisanomisista ei ole käyty neuvonpitoa vähemmistöryhmien kanssa.
Komitean muistuttaa, että medialla on tärkeä asema vähemmistökielten edistämisessä tuomalla kielet näkyviin. Se kehottaa viranomaisia varmistamaan, että vähemmistökielten läsnäolo pysyy Ruotsin medioissa vakaana.
Ruotsin viranomaiset vahvistivat vastauksessaan, että Ruotsin kouluvirasto voisi mahdollisesti ryhtyä keräämään tietoa vähemmistökielten opiskelijoiden määrästä esikoulutasolla.