Poimimme joukon keskeisiä hallituksen pöydälle tuotuja selvityksiä ja esityksiä.
Kielikeskus Uppsalaan
Moni suomen kielen puhujista Ruotsissa on työikäinen tai iäkkäämpi, ja kielen siirtyminen uusille sukupolville takkuaa.
Suomen kielen ja muiden kansallisten vähemmistökielten elvyttämiseksi on esitetty Kielikeskuksia. Suomen kielen kielikeskus voisi sijoittua Uppsalaan, ja se toimisi Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen yhteydessä.
Kielikeskus on jo aiemmin perustettu saamen kielille.
Resurssikirjasto Tukholmaan
Ruotsiin ehdotaan myös kansallista resurssikirjastoa, joka jakaisi osaamistaan suomen kielestä ja ruotsinsuomalaisista koko Ruotsin kirjastoalalle.
Kirjastoa on kaavailtu Suomen Tukholman-instituutin yhteyteen. Vastaavanlaisia resurssikirjastoja on esitetty myös muille kansallisille vähemmistöille ja vähemmistökielille.
Myös suomen kieleen ja ruotsinsuomalaisiin liittyvän arkistotoiminnan vahvistaminen on ollut selvityslistalla.
Valtiolta vahvempaa ohjausta
Selvittäjä on vaatinut Ruotsin viranomaisilta hanakampaa otetta suomen kielen ja ruotsinsuomalaisten aseman edistämiseksi.
Valtion vastuuviranomainen on nykyään Tukholman lääninhallitus, mutta selvittäjä haluaisi siirtää seuranta- ja koordinointivastuun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokselle (Isof), joka saisi myös lisää käsipareja.
Samalla Isofista voisi tulla suomen ja ruotsinsuomalaisten superviranomainen, jonka alla olisivat niin Kielikeskus kuin koordinointitehtävät.
Lisää äidinkielen opetusta
Koulussa pitäisi selvittäjän mielestä saada suomen kielen opetusta vähintään kolme tuntia viikossa ja tuntien pitäisi olla osa normaalia koulupäivää.
Samalla selvittäjä perustaisi kansallinen vähemmistökieli -nimisen oppiaineen, joka irrotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen muusta äidinkielen opetuksesta.
Ruotsin kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddish.
Mitä hallitus aikoo tehdä?
Ruotsin hallitukselta odotetaan kantaa siihen, mitä esityksistä viedään eteenpäin tällä vaalikaudella eli vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin mennessä.
Monet suomen kieltä ja ruotsinsuomalaisia käsittelevät esitykset kuuluvat kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lindin (MP) ja koulutusministeri Anna Ekströmin (S) tonteille.
Hallituskansliasta ei ole annettu arviota, millä aikataululla esityksiin mahdollisesti tartutaan.