Södertörnin korkeakoulun valtiotieteilijä Jaakko Turusen mukaan tämänkertaiset EU-vaalit ovat myös uudella ja konkreettisella tavalla kansalliseen politiikkaan ulottuvat.

– Esimerkiksi Puolassa, jossa on ollut paljon kysymyksenasettelua hallituksen ja opposition välillä. Se tosiasia että hallitseva Yhdistynyt oikeisto voitto nämä vaalit, näyttää Puolan hallitukselle sen, että he kuitenkin nauttivat kansan tukea.

Puolassa oppositiossa on oikealla äärilaidalla oleva Laki ja oikeus -puolue.

Ranskassa vaalitulos johti kansallisen politiikan kriisiin

Ranskassa puolestaan EU-vaalien tulos johti istuvan presidentin pikaisiin toimiin. Macron julisti Ranskaan uudet parlamenttivaalit heti, kun EU-vaalitulokset osoittivat Marine Le Penin puolueen rökälevoiton.

Uudistunut vasemmisto voitti pohjoismaissa

Ruotsissa ja Suomessa puolestaan vasemmiston onnistuneet EU-vaalit ovat kirvoittaneet keskustelun kansan tyytymättömyydestä kunkin maan hallituksiin.

Jaakko Turusen mukaan Ruotsin, Suomen ja Tanskan vasemmiston menestyksen salaisuus on puolueiden uusi profiili:

– Nyt Suomi on Natossa ja Ruotsi on Natossa, mikä on tehnyt sen, että vasemmistosta on tullut tällainen helpommin lähestyttävä puolue muille äänestäjille, jotka helpommin identifioituvat sinne vihervasemmiston suuntaan.

Ennakkosuosikkien, eli ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten vaalitappio

Jaakko Turunen näkee suurimpana syynä laitaoikeiston epäonnistumiseen Ruotsissa ja Suomessa sen, että molempien keskeisin kysymys, eli maahanmuuttokysymys ei näissä vaaleissa ollut ratkaisevassa asemassa. Puhetta ruotsidemokraattien Venäjä-kytköksistä ei äänestäjien keskuudessa Turusen mukaan myöskään katsota hyvällä. Suomessa taas hallituksessa istuvat perussuomalaiset ovat menettäneet perinteisen, äänestäjiä miellyttäneen radikaalin äänitorven roolinsa.