Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea opetusasioihin. Euroopan neuvoston mukaan tunti opetusta viikossa ei edistä vähemmistökielen oppimista.
Suurena puutteena pidetään myös sitä, ettei maassa kouluteta vähemmistökieliä osaavia esikouluopettajia. Professori Jarmo Lainio toteaa, että Ruotsissa on puute kaikenlaisita opettajista, jotka tavalla tai toisella opettavat vähemmistökieliä tai vähemmistökielellä.
– Esikoulutasolla tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla ei ole opettajakoulutusta ollenkaan, ja kaksikielisten koulujen mahdollisuus saada koulutettuja opettajia on todella rajallinen, professori selventää.
Edistyaskeleita viranomaistiedoissa ja paikannimissä
Euroopan neuvosto antaa tuoreessa raportissaan kiitosta siitä, että viranomaistietoja on saatavilla vähemmistökielillä, mutta edelleenkään ei ole riittävän tarkasti määritelty, mitä informaatiota kansalaisille tulee vähemmistökielillä tarjota.
Kehitystä on tapahtunut myös siinä, että paikannimistöä on esillä saamen-, suomen ja meänkielellä.
– Se on symbolisesti tärkeä menetelmä yrittää palauttaa paikallishistoriaa ja myös laajemmin näyttää, että Ruotsin historiaan kuuluvat monet kielet ja kulttuurit, Jarmo Lainio kommentoi.