Tämän vuoden uudissanoissa esille nousivat muun muassa ilmastoasiat sekä yhteiskunnan digitalisoituminen. Varsinkin Suomessa koti on ollut vahvasti esillä. Sekä Suomen että Ruotsin listalta löytyy tanssityyli flossaus. Tosin Suomessa sillä on myös aivan suomenkielinen nimi: hammaslankatanssi.

– Suomessa muodostetaan mielellään omaperäisiä suomenkielisiä sanoja. Jos ei muuta, niin muokataan suomen kielen rakenteeseen sopivaksi, Ruotsinsuomalaisen kielineuvoston kielenhuoltaja Riina Heikkilä kertoo.

Puhetta kodista ja sukupuolesta

Tänä vuonna vimmaiset siivoojat ovat saaneet synninpäästön kotihäpeästä. Riina Heikkilän mukaan enää ei tarvitse hävetä sotkua vieraiden tullessa.

– Saa olla kotipositiivinen, kaiken ei aina tarvitse olla niin viimeisen päälle.

Kuukautisistakin on muodostettu uudisanoja. Suomessa uutuutena on kuukautisköyhyys, jolla tarkoitetaan sitä, että varsinkaan köyhemmissä maissa naisilla ei ole varaa ostaa kuukautissuojia.

– Ruotsin listalla on vuorostaan sana menscertifiera, jolla tarkoitetaan sitä, että työpaikoilla otetaan huomioon, että suurella osalla työntekijöistä on kuukautiset. Esimerkiksi bussikuskeilla tulee olla riittävät pitkät vessatauot, Heikkilä kertoo.

Ruotsinsuomalaiset uudissanat

Ikiomista ruotsinsuomalaisista uudisanoista ja ilmaisuista läytyy kolmen kärki: nukkuma-aamu, ei pelaa roolia ja punainen päivä.

Riina Heikkilän mukaan jotkut sanat jäävät päiväperhoiksi. Mutta yhdestä sanaparista hän toivoo hyvinkin pitkäikäistä.

– Se on muodostettu ruotsin kielen sanoista plocka och jogga, joista muodostuu suomen sana ploggailu eli roskajuoksu. Sillä tarkoitetaan aika isoakin muoti-ilmiötä eli, että hölkätään, juostaan ja kerätään siinä samalla roskia pois luonnosta.