Venäjän viime vuonna aloittama hyökkäys Ukrainaan on ollut vaikea ja murheellinen paikka Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalle Eeva-Kaisa Linnalle myös henkilökohtaisesti.
Seura on lopettanut yhteistyön monen tärkeän, rajantakaisen karjalaisen tahon kanssa, noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita. Erityisen hankala on ollut kuitenkin nähdä monen vanhan tutun liputtavan sodan puolesta.
– Emme tiedä, onko heidän pakko allekirjoittaa Putinia ja sotaa kannattavia vetoomuksia. Jotkut sanovat, että on – toiset, että ei ole.
Kulttuuriperinne sotapropagandassa
Venäjän valtio käyttää hyväksi sotapropagandassaan monen vähemmistökansan kulttuuriperinnettä.
Myös Venäjän Karjalassa toimivan Kantele-yhdistyksen kerrotaan joutuneen tällaisen toiminnan kohteeksi.
– Tämä on erityisen ikävää, koska kantele on vahva karjalainen brändi.
Vaikeuttaa kielen elvyttämistä
Vähentyneellä tai kokonaan pysähtyneellä ylirajaisella yhteistyöllä on ollut Suomessa merkittävä rooli uhanalaisen karjalan kielen elvyttämisessä.
Viime joulukuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi lisää rahoitusta Itä-Suomen yliopistolle elvytystyön jatkamiseen vuosina 2023–2024.
”Lakimuutos olisi tärkeä”
Karjalan Sivistysseuran Eeva-Kaisa Linna sanoo, että karjalan kielelle on tärkeä saada lainsäädännöllinen status Suomessa.
– Saamen kielten esimerkissä olemme nähneet, kuinka tärkeä oma kielilaki on kielten elvyttämisen kannalta.
Karjalan kieli Suomessa ja Venäjällä
Karjala on uhanalainen kieli, jolla ei ole yhtenäistä kirjakieltä, kertoo Suomen Kotimaisten kielten keskus (Kotus).
Karjalan kieli on suomen lähin sukukieli, jota ei ole Kotuksen mukaan syytä sekoittaa suomen kielen karjalais- tai kaakkoismurteisiin.
Venäjän puoleisessa Karjalan tasavallassa karjala ei ole virallinen kieli, sillä se käyttää lainalaista kirjaimistoa. Siellä karjala on kuitenkin tunnistettu suomen ja vepsän rinnalla alueellisina kielinä.
Karjalan tasavalta on Venäjän ainoa vähemmistökansan osavaltio, jossa nimikansan kieli ei ole virallinen.