Suomennosten lähtökohtana on Heikkilän mukaan ruotsin kieli, jos valmista suomenkielistä sanaa ei ole.
– Esimerkiksi tästä voimme ottaa nyt jo vanhentuneen sanan ”landstinget”. Koska sitä käsitettä ei ollut Suomessa, se muodostettiin suomentamalla sanat ”land” ja ”tinget”. Tuloksena oli ”maakäräjät”, Heikkilä selittää.
– Toinen tällainen sana, jonka suomennos joskus herättää hämmästystä, on ”undersköterska”. Voisi ajatella että kun Suomessa on aikoinaan ollut apuhoitajia, sitten perushoitajia ja lähihoitajia, niin voisi ottaa jonkun näistä vastineeksi. Koulutukset, työtehtävät ja valtuudet, mitä saa tehdä, eivät kuitenkaan aivan vastaa toisiaan.
Kun mikään Suomessa käytössä oleva termi ei ole sopiva, ”alihoitaja” on tullut suomennokseksi samalla periaatteella kuin ”maakäräjät”.
Ammattinimike voi kuulostaa oudolta
Alihoitaja-termi on kuitenkin aiheuttanut keskustelua, kun esimerkiksi SVT Uutiset on käyttänyt sitä aikaisemmissa uutisjutuissaan.
Voitko ymmärtää sellaisia reaktioita, että ”alihoitaja” saatetaan kokea alentavaksi tätä ammattiryhmää kohtaan?
– Kyllä, ymmärrän sen siinä mielessä, että siinä on juuri sana ”ali”. Mutta viittaan siihen, että lähtökohtana on ruotsinkielinen termi ja siinä on sana ”under”. Enkä usko, että kovin moni protestoi sitä ruotsinkielistä sanaa vastaan. Luulen, että siinä on se myöskin, että sana kuulostaa uudelta ja oudolta ja kestää hiukan aikaa ennen kuin siihen tottuu.
”Emme ole kielipoliiseja”
Mihin kielenhuoltoa tarvitaan? Eivätkö ihmiset saa käyttää äidinkieltään miten huvittaa, ja käyttää niitä sanoja, joita haluavat?
– Totta kai! Tietenkin saavat. Emme ole kollegani kanssa todellakaan mitään kielipoliiseja. Olemme täällä antamassa suosituksia, ja tarkoituksenahan on varsinkin se, että kun viranomaiset kääntävät tekstejä, niin he voisivat käyttää yhtä ja samaa termiä koko maassa, Heikkilä sanoo.
Heikkilä työskentelee Kielineuvostossa, joka on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta (Isof) Ruotsissa.
Usein kysyttyihin termikysymyksiin on koottu vastauksia Kielitoimiston vastauspankkiin. Kielitoimisto on julkaissut myös eri alojen verkkosanastoja.