Vuoden alussa ei olisi arvannut, että edessä oli kulttuurin näkökulmasta hyvin erilainen ja haastavakin vuosi. Liljevalchsin kevätsalongissa oli esillä ruotsinsuomalaisten taiteiljoiden teoksia, ja ruotsinsuomalainen musiikkikilpailu julistettiin avatuksi.

Suuret nimet nousivat otsikoihin, kun tammikuun lopussa saimme surusanoman Jörn Donnerin kuolemasta. Helmikuussa tuli iloisempi uutinen: Rosa Liksom sai Ruotsin akatemian kirjallisuuspalkinnon.

Ruotsinsuomalaisten elämää aikoinaan dokumentoineen Gottlundin retkistä saatiin uutta materiaalia, kun Markku Huovila kuvitti ruotsinsuomalaista historiaa.

Ja Tukholman Suomi-instituutti suunnitteli levittävänsä 30 suomalaiselokuvaa ympäri Ruotsia.

Sitten saapui korona

Ensimmäinen Tove Jansson Festivaali ehdittiin järjestää juuri ennen koronarajoituksia. Sitten niin suuret kuin pienet tapahtumat saivat tuta, kun pandemian aallot iskivät rantaan. Erityisesti teatteri, perinteiset tanssit ja tapahtumat, joissa ihmiset tapaavat toisiaan, ottivat osumaa pitkin vuotta. Moni vaati taloudellista tukea kulttuurialalle.

Kustannustoimintaa anno korona ei onneksi estänyt: Niin Tiina Laitila Kälvemark, Risto Pakarinen, Anna Järvinen kuin Stina Ekblad julkaisivat romaanin.

Kirjallisuuspuolella ilahdutti monia myös se, että ruotsinsuomalaisten kirjoittajien Aavan meren täältä puolen -antologiaan oli tarjolla runsaasti uusia tekstejä.

Ruotsin ensimmäinen meänkielinen romaani, Bengt Pohjasen Lyykeri, täytti 35 vuotta.

Kulttuuria mediassa

SVT:n kanavilla voitiin nähdä ohjelmasarja niin ruotsinsuomalaisista rikollisista, kehoaktivismista kuin torniolaakson maanviljelijöistä.

Yksi pitkän linjan televisionimistä, Lina Puranen, sai Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan myöntämän vähemmistökielipalkinnon työstään ruotsinsuomalaisen kulttuurin puolesta.

Mediauutinen oli myös se, että SR Sisuradio vaihtoi nimensä Sveriges Radio Finskaksi. Yksi uusista ohjelmista oli dokumentti ns. sateenkaaripakolaisista.

Uusia tuulia

Loppuvuoden kulttuuriuutisista monen mieleen jäi se, että suomalainen saunaperinne pääsi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. ”Vihdoinkin!” kommentoi saunakirjailijanakin tunnettu artisti Arja Saijonmaa.

Katseen tulevaisuuteen luo Värmlannin museon tämän päivän metsäsuomalaisuudesta kertova näyttely, elokuva sekä hanke saada suomalaismetsät Unescon maailmanperintökohteeksi.