Miksi he muuttivat?
Metsäsuomalaiset olivat huuhtaviljelyyn erikoistuneita suomalaisia. He siirtyivät sopivien viljelysmaiden perässä idästä länteen. Muuttoliike sai vauhtia Kustaa Vaasan pojan Kaarle herttuan (myöh. Kaarle IX) kannustettua tulijoita myöntämällä heille 5–7 verovapaata vuotta. Uudisrakentajista suurin osa oli kotoisin Suomen keskiosista ja heillä oli juuret Savossa. Osa heistä asettui Norjaan.
Mitä on huuhtaviljely?
Huuhtaviljelyssä puut kaadettiin ja poltettin pääsääntöisesti kuusimetsään, toisin kuin kaskiviljelyssä, joka raivattiin lehtimetsään. Tuhkassa viljeltiin kaskiruista ja naurista. Ravinteikkaassa maaperässä viljely mahdollisti suuret sadot. Esimerkiksi rukiista sato saattoi olla satakertainen. Yhdestä litrasta kaskirukiinjyviä voitiin saada satoa sadan litran verran.
Miten he asuivat?
Asunnoikseen suomalaiset rakensivat savupirttejä, viljan puimiseen riihiä sekä kylpemiseen savusaunoja. Metsäsuomalaistiloilla rakennusten määrä saattoi olla 15-20 rakennusta karja- ja muut talousrakennukset mukaan laskien.
Puhuivatko he suomea?
Metsäsuomalaiset ovat olleet suomenkielisiä. Pisimpään, aina 1960-luvulle, suomea puhuttiin Värmlannissa ja niillä alueilla Norjassa, joilla oli Värmlannin kanssa yhteinen raja. Nykyään moni metsäsuomalaistaustainen on kiinnostunut opiskelemaan suomea.
Kuinka paljon metsäsuomalaisia on nykyään?
Metsäsuomalaisjärjestöjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että Ruotsissa 1,7 miljoonalla henkilöllä on metsäsuomalaisjuuret, ja Norjan asukkaista noin 500 000:lla.
Mistä nimi metsäsuomalainen?
Metsäsuomalaisia on Ruotsissa kutsuttu nimellä ”finne” tai ”svedjefinne” eli kaskisuomalainen. Nykyään ryhmän nimeksi on vakiintunut ”skogsfinnar” eli metsäsuomalaiset. Nimen alkuperä on Suomessa, jossa sillä on tarkoitettu suomalaisia jotka lähtivät asuttamaan Keskiruotsin metsiä. Kaskeamisen lisäksi tärkeitä elinkeinoja metsäsuomalaisille olivat karjanpito, kalastus, metsästys ja muiden metsänantimien hyödyntäminen.
Lisää metsäsuomalaisista voit katsoa 15 minuter från uutiset -ohjelmasta SVT Playstä.
Metsäsuomalaisten vähemmistöasema
Ruotsi: Metsäsuomalaiset ovat osa ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Muut kansalliset vähemmistöryhmät ovat tornionlaaksolaiset, saamelaiset, juutalaiset ja romanit. Ryhmien vähemmistöstatus myönnettin vuonna 2000.
Norja: Metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistöryhmänsä kveenien/norjan suomalaisten, juutalaisten, romanien ja ”tatare”/matkustavaisten ohella. Vähemmistöstatus myönnettiin vuonna 1999.
Suomi: Metsäsuomalaiset kuuluvat Suomen pääväestöön. Noin 75 prosentilla 1500- ja 1600-lukujen metsäsuomalaisista arvioidaan olevan juuret Savossa. Loput 25 prosenttia ovat olleet kotoisin Hämeestä, Karjalasta sekä muista Suomen maakunnista.