Norjan totuus- ja sovintokomissio julkaisi aiemmin raporttinsa, jonka mukaan norjalaistamispolitiikka on johtanut siihen, että esimerkiksi monet saamelaiset ja kveenit ovat menettäneet kielensä.
Raportissa todetaan myös, että ryhmiin on kohdistunut kielteisiä asenteita ja syrjintää yhteiskunnassa. Myös Norjan kirkon katsotaan olleen aktiivisesti rakentamassa ja toteuttamassa norjalaistamispolitiikkaa.
Enemmistö kannatti anteeksipyyntöä
Anteeksipyyntö koskee valtion suunnalta harjoitettua norjalaistamispolitiikkaa, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Suurkäräjät äänesti anteeksipyynnön puolesta tiistaina lukemin 86–11.
Selvä enemmistö edustajista oli äänestyksessä esityksen takana – mukaan lukien hallituspuolueet työväenpuolue ja keskustapuolue sekä opposition suurin puolue, keskustaoikeistolainen Høyre.
Edistyspuolue äänesti vastaan
Anteeksipyyntöesitystä vastaan äänesti ainoastaan oppositiossa istuva oikeistolainen edistyspuolue eli Fremskrittspartiet.
– Meille edistyspuolueessa olisi vaikeaa pyytää anteeksi jotain, joka tehtiin kauan ennen kuin puolueemme perustettiin, kommentoi puolueen suurkäräjäedustaja Bengt Rune Strifeldt NRK:lle.
Edistyspuolueen sisältä on NRK:n mukaan aiemmin esitetty, että Norja vetäytyisi YK:n alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksesta ja että Norjan saamelaiskäräjät lakkautettaisiin.
Norjan totuus- ja sovintokomissio
– Norjan suurkäräjät asetti vuonna 2018 totuus- ja sovintokomission. Komissio on tutkinut sitä, miten Norjan valtio on kohdellut saamelaisia, kveenejä, norjansuomalaisia ja metsäsuomalaisia.
– Totuus- ja sovintokomission yli 700-sivuinen raportti luovutettiin Norjan suurkäräjille kesällä 2023. Suurkäräjät esitti anteeksipyyntönsä marraskuussa 2024.
– Norjan suomensukuisten ryhmien määritelmät eivät aina ole yksiselitteisiä. Sekä kveeneistä että norjansuomalaisista voidaan käyttää nimitystä ruijansuomalaiset. Kveenit on kuitenkin tavallisin nimitys virallisissa yhteyksissä, komissio kirjoittaa.