– Voi sanoa, että kaikissa Tove Janssonin teoksissa, ja etenkin Muumi-kirjoissa, poiketaan normeista. Sitä tapahtuu rakenteellisella tasolla, sen näkee siitä miten koko Muumilaakso on rakentunut, sanoo Åbo Akademin kirjallisuustieteen professori Mia Österlund.

– Muumiperhe on näennäisesti ydinperhe, mutta se on erittäin helposti läpäistävä. Kaikki hahmot ovat tervetulleita.

Queer-tulkinnat tulivat myöhään

Mia Österlundin mukaan queer-tulkintoja Janssonin teoksista on tehty yllättävän myöhään.

– Tästä alettiin puhumaan avoimesti Janssonin 100-vuotispäivän yhteydessä noin kymmenen vuotta sitten. Mutta uskon, että queeryhteisöissä nämä teemat olivat ilmeisiä jo aikaisemmin.

Yhtenä esimerkkinä queer-tulkinnasta Österlund nostaa mediapersoona Mark Levengoodin kanssa käymänsä paneelikeskustelun.

– Levengood kertoi löytäneensä vihjauksen Janssonin tekemästä sarjakuvasta. Sarjakuva kertoo koirasta, jonka ongelmana on, että se ei pidä toisista koirista vaan kissoista.

Tutkimus tuo esille pohjasävyt

Österlundin mukaan queer-tutkimuksen avulla taiteesta voidaan tänä päivänä löytää pohjasävyjä ja motiiveja, joita ei julkaisuajankohtana aina ollut mahdollista näyttää avoimesti.

– Kyllä Tove Janssonin teokset yleisesti leikkivät sillä, että näitä teemoja välillä näytetään ja välillä piilotellaan. Tänä päivänähän Tove Jansson on suuri queer-ikoni, joka on näkyvillä kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa yhdessä Tom of Finlandin kanssa, Mia Österlund sanoo.

Katso videolta, miten queer-tematiikka näkyy Tove Janssonin hahmoissa.