Euroopan neuvoston ministerikomitea julkaisi tiistaina suosituksensa Ruotsin vähemmistöpolitiikan saralla. Tällä kertaa painopisteinä olivat puutteet koulutuksessa, sekä se, että Ruotsissa kieli ei ole syrjintäperuste.

Puutteet vähemmistökielten opetuksessa on nostettu suosituksissa ja valtion virallisissa selvityksissä jo moneen kertaan. Euroopan neuvoston ministerikomitea on antanut Ruotsille moitteita opetuksen puutteellisuudesta jo neljä kertaa.

RSN:n puheenjohtaja Jessica Preimanin mukaan on hyvä asia, että samoja asioita jaksetaan nostaa esille monta kertaa.

– Tämä on meidän mielestä positiivista, sillä se tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa näille asioille on pakko tehdä jotain, kertoo Preiman.

Kielisyrjintä luupin alle

Moni taho on jälleen vaatinut, että kieli nostettaisiin syrjintäperusteeksi. RSN toivoo, että kieleen perustuvaa syrjintää tutkittaisiin tarkemmin.

– On tärkeää, että selvitetään mitä kielisyrjintä on, ja missä tilanteissa sitä tapahtuu, Preiman sanoo.

Preimanin mukaan suositus kielen ottamisesta syrjintäperusteeksi voi saada aikaan positiivisia asioita.

– Toivomme, että kieli syrjintäperusteena takaisi, että kieli pysyy elävänä ja sitä käytetään.