– Nuori, joka ei saa puhua omaa kieltään kotona, tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Eikä häntä Ruotsin yhteiskunnassakaan pidetä oikein ruotsalaisena.Se heikentää omaa identiteettiä, nuori voi huonosti ja koulumenestys kärsii, sanoo ympäristöpuolueen Haningen osaston puheenjohtaja Johan Svensk.
Ympäristöpuolue, joka Haningessa muodostaa enemmistökoalition yhdessä allianssipuolueiden kanssa, pitää kysymystä vähemmistökielien äidinkielenopetuksesta erittäin tärkeänä tulevien vaalejen jälkeisissä neuvotteluissa muiden puolueiden kanssa.
Onko suomenkielisten luokkien perustaminen kunnallisiin kouluihin paras tapa edistää suomenkielen opetusta? Miksi ei panosteta vaikkapa suomenkielisten vapaakoulujen perustamisen helpottamiseen?
– Sitäkin asiaa on ajettu samaan aikaan, moderaatitkin kannattavat ajatusta. Mutta Koulutarkastuslaitos hylkäsi äskettäin hakemuksen suomenkielisen vapaakoulun perustamisesta Haningeen. Olemme luopuneet siitä ja haluamme nyt suomenkielisiä luokkia kunnallisiin kouluihin, Johan Svensk sanoo.
Löfven ja Sjösted eri linjoilla
Suomenkielen opetuksen tulevaisuudesta on tullut kovin erilaisia viestejä punavihreiltä.
Sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Stefan Löfven totesi viime viikolla Sisuradion haastattelussa, ettei hänen puolueensa halua helpottaa vähemmistökielillä toimiven koulujen perustamista. Koulun tulee panostaa integraatioon, ei segregaation, linjasi Löfven
Vasemmistopuolue on ehkä lähempänä ympäristöpuoluetta kysymyksessä. Puoluejohtaja Jonas Sjöstedt sanoo tahtovansa lisätä vähemmistökielten äidinkielenopetusta. Puolue ei kuitenkaan tahdo helpottaa ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen perustamista vaan suosii kunnallisia ratkaisuja.
Mikäli Haningen ympäristöpuolue onnistuu vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, suomenkielisiä luokkia saattaisi olla joissakin kunnan kouluissa jo vuoden 2015 syyslukukaudella.