Javascript är avstängt
Ranskassa pelätään uutta mielenosoitusten aaltoa
Ranskassa hallitus aikoo lähettää sotilasjoukkoja poliisin tueksi lauantaiksi suunniteltuihin suurmielenosoituksiin. Viime viikonloppuna mielenosoitukset yltyivät rajuiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi.
– Toinen ongelma on se, että Ranskan talous on niin huonossa jamassa, että hallituksella tai presidentti Emmanuel Macronilla ei ole ollut luvata protestoijille mitään konkreettisia toimia tai satsauksia. Viesti on vain, että järjestys palautetaan, arvioi Uutisten toimittaja Osmo Tekoniemi.
Noin 1000 poliisia ja santarmia loukkaantui viime lauantain yhteenotoissa ja lähes 2500 mielenosoittajaa otettiin kiinni.
Ranskan hallituksen mukaan järjestystä valvomaan lähetetään lauantaina 20 prosenttia enemmän poliiseja. Ja kaupungeilla on tarvittaessa mahdollisuus julistaa ulkonaliikkumiskielto tietyille alueilla tai koko kaupunkiin.
Tuoreiden mielipidemittausten perusteella näyttää siltä, että mielenosoituksen ja hallituksen suuret vaikeudet pitää yllä järjestystä näyttävät poliittisesti hyödyttävän Kansallisen rintaman eli Rassemblement Nationalin presidenttiehdokasta.
Äärioikeiston Marin Le Pen on mittausten mukaan entistä vahvemmin menossa presidentinvaalien toiselle kierrokselle ja vastaan voi hyvinkin tulla äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchon.
Mistä mielenosoitukset lähtivät liikkeelle?
Mielenosoitukset saivat alun perin alkunsa syyskuussa pariisilaisen lukion oppilaiden protestista, jossa vaadittiin parempia resursseja ja opiskeluolosuhteita kouluihin.
Liike levisi nopeasti ympäri Ranskaa ja mielenosoituksia on järjestetty myöhemmin syksyllä myös muissa maissa kuten Albaniassa, Belgiassa ja Italiassa. Oppilaiden lisäksi myös opettajia ja ammattiliittoja on liittynyt protesteihin.
Mielenosoitukset kasvoivat uudelle tasolle 17. lokakuuta, jolloin eri puolilla Ranskaa järjestettiin laajoja protesteja. Arvioiden mukaan niihin osallistui jopa 800 000 ihmistä. Protestiliike ei enää keskittynyt pelkästään koulutuksen resursseihin, vaan siitä tuli kanava laajemmalle yhteiskunnalliselle tyytymättömyydelle.
Så arbetar vi
SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.