Television ja tietokoneen ääressä vietetty niin sanottu ruutuaika on lisääntynyt ihmisten arkipäivässä. Suomessa Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi koululaisten lukemiseen käytetty aika on melkein puolittunut 20 vuodessa.
– Me kirjailijat alemme helposti kilpailemaan ruutuajasta. Yritämme saada kirjoista viihdyttäviä, jolloin niistä tulee vähän laskelmoivia. Se on iso miinus, koska minun mielestäni kirjallisuuden tehtävä ei ole kilpailla ruudun kanssa, eikä ihmisten viihdyttämisestä. Kirjallisuuden tehtävä on käsitellä peruskysymyksiä ihmisenä olemisessa ja antaa mahdollisuus uusiin oivalluksiin, ja hitaaseen omaksumiseen, Rosa Liksom sanoo.
Kirjojen myynti vähentynyt
Hidas omaksuminen on Liksomin mukaan vaikeaa yhä useammille ihmisille. Painettujen kirjojen myynti on tilastojen mukaan vähentynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Uusi tilanne asettaa kovia vaatimuksia kirjailijoille.
– Haasteena on, että pystyisimme kirjoittamaan sellaisia kirjoja, jotka ovat vaarallisia, houkuttelevat ihmisiä, tarjoavat oivalluksia, tarjoavat jotakin vastapainoa pinnalliselle viihteelle. Luulen, että kirjan arvo säilyy, ja kirjallisuus ei tule kuolemaan, jos me kirjailijat kyetään siihen, että me ei pelätä, me ei laskelmoida, me suhtaudutaan maailmaan avoimesti ja uteliaasti.
Maahanmuuttajien kirjoittamat kirjat harvinaisia
Liksom näkee kaikesta huolimatta monia valopilkkuja suomalaisessa kirjallisuudessa. Yksi niistä on viime vuosina esiin noussut maahanmuuttajakirjallisuus. Esimerkiksi hän nostaa irakilaissyntyisen, arabiaksi kirjoittavan Hassan Blasimin, jota brittiläinen The Guardian on kutsunut aikamme ehkä parhaaksi arabialaiseksi kirjailijaksi.
– Hän kertoo lyhyitä tarinoita irakilaisesta arkielämästä, mustalla huumorilla höystettynä – aivan loistavia tarinoita. Sitten on nuori nainen somalialaistaustainen Nura, joka tullut 12 vuotiaana Suomeen. Hän on kirjoittanut oman sukunsa tarinaa ja Somalian historiaa. Meillä on ollut vähän pakolaisia ja maahanmuuttajia ja sen takia maahanmuuttajakirjallisuus on ihan alkukengissä.
Uusin teos meänkielellä
Sukupuoliroolit ja dystopiat ovat hallitsevia teemoja tämän päivän suomalaisessa kirjallisuudessa. Suomen Lapista kotoisin oleva Liksom on juuri viimeistelemässä meänkielellä kirjoittamaansa teosta Everstinna, joka ilmestyy suomeksi syksyllä ja ruotsiksi ensi vuonna.
– Minua askarrutti tämä aika, mitä nyt elämme. Oikeistopopulismi on nousussa, fasismi on nousussa, suoraan sanoen, koko Euroopassa. Tämän yhden naisen kautta tutkin sitä, mikä aikoinaan synnytti fasismin, ja minkä takia meidän on syytä olla todella tarkkoina, ettei historia jälleen kerran toista itseään.
Rosa Liksomin suomalaiset kirjatärpit
Hassam Blasim: Irakin Purkkajeesus. Maailmalla ylistetty kokoelma surrealistisia novelleja lohdun ja järjen kaipuusta väkivaltaisessa arjessa.
Nura Farah: Aavikon tyttäret. Historiallinen romaani, joka kertoo Somalian aavikolla elävän naisen, Khadijan, tarinan.
Hanna Veselius: Alma. Teos käsittelee naisen asemaa ja naisiin kohdistuvaa raivoa yhteiskunnassa ja taidemaailmassa.
Peter Sandström: Valkea kuulas. Kuvaus keski-ikäisen miehen yrityksestä tulkita omaa menneisyyttään ja ymmärtää rakkautta.
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät. Vuoden 2014 Finlandia-voittaja kertoo kuvitellusta lähitulevaisuudesta, jossa ihmisten aivoja manipuloidaan sekä lääkkeillä että teknologisilla laitteilla.
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Kansainvälisesti kehuttu teos esittelee pelottavan tulevaisuudenkuvan maailmasta, josta on loppumassa vesi.