Javascript är avstängt
Ruotsinsuomalaiset nuoret haluavat enemmän suomen kielen opetusta peruskouluun
Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton (RSN) puheenjohtaja Gabriela Huenul Peltonen katsoo, ettei yksikään valtiopäiväpuolueista pidä kansallisia vähemmistöjä koskevaa politiikkaa ensisijaisena. Hän näkee kuitenkin nuorten ruotsinsuomalaisten tärkeimpänä kysymyksenä sen, että peruskoulussa olisi lakisääteinen oikeus vähintään kolmeen tuntiin suomen kielen opetusta.
Ääntenlaskennan loppuvaiheessa oppositiopuolueet näyttävät saavan niukan enemmistön valtiopäiväpaikoista. Gabriela Huenul Peltonen ei kuitenkaan usko, että sillä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen, on merkittävää vaikutusta vähemmistöpolitiikkaan.
– Sanoisin, että riippumatta vaalituloksesta vähemmistöpolitiikka pitäisi ottaa enemmän tosissaan. Tällä hetkellä kukaan puolue ei oikein tee sitä, ja sen huomaa jo niiden vaaliohjelmista, Huenul Peltonen sanoo.
Vähemmistöpolitiikka
Nuorisoliiton tärkein kysymys: enemmän suomenkielen opetusta
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto toivoo, että hallituksen muodostavat puolueet ottavat huomioon Jarmo Lainion vuonna 2018 julkaisemassa selvityksessä esitetyn ehdotuksen. Sen mukaan Ruotsin kouluihin tulisi lisätä uusi oppiaine, kansallinen vähemmistökieli, ja oppilailla olisi oikeus opiskella sitä vähintään kolme tuntia viikossa.
– Tällä hetkellä ruotsinsuomalaisilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Vaikka halua olisi, resurssit ja käytännön mahdollisuudet asian toteuttamiseen puuttuvat. Mielestäni tämä on todella huono asia, ja me Ruotsinsuomalaisten nuorten liitossa suhtaudumme siihen erittäin vakavasti, liiton puheenjohtaja Gabriela Huenul Peltonen sanoo.
Relaterat
Så arbetar vi
SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.