Örebron ylipistossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan myönteisestä kehityksestä huolimatta ruotsalaisissa oppikirjoissa näkyy edelleen sterotyyppisiä kuvauksia suomalaisista.

Oppikirjoja 150 vuoden ajalta

Pedagogiikan tohtori Lina Spjut tutki väitöskirjassaan ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjoja 150 vuoden ajalta. Spjutin mukaan erityisesti 40- ja 50-luvun kuvaukset suomalaisista ovat ajalle tyypillisesti vahvan rotuopillisesti värittyneitä.

– Kirjoissa erotellaan kolme suomalaisryhmää, savolaiset, karjalaiset ja hämäläiset. Heidän ulkonäkönsä, mielialansa ja käytöksensä kuvaillaan. Silloin stereotypiat olivat hyvin vahvoja ja käytettiin rotubiologisia käsitteitä, ja suomalaisista puhuttiin mongoleina.

Kuva ruotsalaisten paremmuudesta yhä vahva

Vaikka rotubiologiset streotypiat ovat poistuneet, edelleen puhutaan ”hiljaisesta suomalaismiehestä” ja tälle kuuluvista ominaisuuksista.

– Se on erikoista, että se näkyy 1960-luvun jälkeen ja aina 2000-luvulle saakka.

Oppikirjoista välittyy Lina Spjutin mukaan edelleen kuva ruotsalaisuuden paremmuudesta.

– Kirjoissa näkyy erittäin vahva kansallinen perintö. Ruotsia kuvaillaan ainoastaan kansallisten rajojensa kautta, ja siitä puhutaan kuin se olisi aina ollut niin. Ruotsista puhutaan kielen ja nykyisten rajojen kautta.

Vaatii opettajilta ja kirjojen tekijöiltä tietämystä

Stereotyyppinen kuva on sittemmin lieventynyt ja Spjutin mukaan erityisesti 15 vuoden aikana myös  vähemmistöt ovat saaneet jalansijaa.  

– Mutta siihen vaaditaan valtavaa tietoisuutta opettajilta, rehtorilta ja kaikilta, jotka ovat vastuussa kirjojen julkaisemisesta, kirjoittamisesta ja käyttämisestä. Kouluissa pitää esitellä myös itsekriittistä tapaa nähdä asiat.