Tunnelma oli odottava, kun selvittäjä Jarmo Lainio jätti esityksensä pääministeri Stefan Löfvenin (S) ensimmäisen hallituksen opetusministerille Gustav Fridolinille (MP) syksyllä 2017.

Selvittäjä ehdotti tuolloin, että suomen kieli ja muut kansalliset vähemmistökielet saisivat oman oppiaineen koulussa ja että niiden opetusaikaa kasvatettaisiin vähintään kolmeen tuntiin viikossa. Lisäksi oppitunnit sijoitettaisiin tavallisen koulupäivän yhteyteen.

Ehdotukset eivät ole edenneet hallituksessa

Selvityksen luovuttamisesta on pian kaksi vuotta ja vallassa on Löfvenin toinen hallitus. Ainakaan toistaiseksi ehdotukset vähemmistökielten kouluopetuksen vahvistamisesta eivät ole edenneet konkretian tasolle.

Selvityksen tehnyt suomen kielen professori Jarmo Lainio ei vaikuta erityisen toiveikkaalta.

– Enemmän ja enemmän tuntuu siltä, että se jää jollain tavalla muiden ehdotusten varjoon. Tämä voi jäädä, ei nyt täysin huomiotta, mutta ainakaan ei tunnu siltä, että näitä ehdotuksia on otettu myönteisesti vastaan tässä nykyisessä hallituksessa.

Hallituskanslia: Asian valmistelu jatkuu

Opetusministeri Anna Ekströmin (S) esikunnasta kerrotaan, että suomen kielen ja muiden kansallisten vähemmistökielten asemasta kouluopetuksessa ei ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa. Hallituskanslian mukaan asian valmistelu jatkuu.

Professori toivoo, että suomen kieli tulisi osaksi normaalia lukujärjestystä ja koulupäivää, niin ettei se ei kilpailisi harrastusten kanssa.

– Yksi jatko tälle kehitykselle, että se otetaan normaaliaineeksi koulussa ja omaksi aineeksi on se, että sen aineen status nousee, opettajan status nousee ja ne pääsevät mukaan tällaiseen koulun jokapäiväiseen yhteistyöhön, Lainio toteaa.