Suomessa presidentiltä on vuosikymmenien ajan määrätietoisesti karsittu valtaa. Ulkopolitiikassa tulevalla presidentillä on vielä vallan rippeitä jäljellä. Mutta riitatilanteessa hallitus ja eduskunta jyräävät tarvittaessa presidentin.

Presidentin rooli arvojohtajana on muuttunut tärkeämmäksi sitä mukaa, kun presidentin valtaoikeuksia on vähennetty. Suomen seuraavan presidentin persoona vaikuttaa siihen, minkälainen vallankäyttäjä tuleva presidentti on.

– On mielenkiintoista nähdä että minkälainen tulee tästä seuraavasta presidentistä ja hänen kaudestaan, että tuleeko tämmöinen vahva johtaja joka itse asiassa pystyy ottaa enemmän valtaa itelleen, eli ikään kuin vallata eduskunnalta valtaa, takaisin vaikka hänellä ei oiskaan näitä muodollisia valtaoikeuksia, sanoo poliittisen historian tutkija Timo J. Tuikka.

-Jos mietitään vaikka Tarja Halosta niin hän on puhunut hyvin paljon tärkeistä asioista, solidaarisuudesta, ja myöskin köyhien auttamisesta, mutta jollakin tapaa kuitenkin se Halosen viesti ei mennyt parhaalla mahdollisella tavalla läpi.

Sisäpolitiikassa presidentillä ei juuri enää ole valtaa. Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa.

Suomessa ei vielä ole tullut eteen semmoista tilannetta, missä presidentti ja hallitus olisivat olleet jostakin ulkopoliittisesta linjauksesta niin eri mieltä, ettei yhteisymmärrystä olisi löytynyt.

-Tähän mennessä on yhteistyössä hoidettu sitä ulkopolitiikkaa vaikka koko ajan kulisseissa on kuhissut ettei se yhteistyö ole mennyt niin auvoisasti mitä on ulospäin annettu näyttää, sanoo Tuikka.

– Käytännössä jos hallitus ja presidentti ulkopolitiikan hoidosta ajautuvat vastakkain on hyvin todennäköistä, että eduskunta asettuu enemmistöhallituksen puolelle.

Tässä valossa myös presidentin ulkopoliittinen valta perustuu lähes yksinomaan hänen vaikutusvaltaansa. Kansa kuitenkin haluaa vahvan johtajan ja he mieltävät presidentin vaikutusmahdollisuudet suuriksi.