– Ääneen lausuttu tavoite näillä lehdillä oli, että kun tämä uusi kieliryhmä oli tullut paikkakunnalle, niin se kokisi olevansa enemmän kotona, kertoo tutkija Maarit Jaakkola Göteborgin yliopistosta.

Maarit Jaakkola tarkastelee tutkimuksessaan erityisesti Eskilstunan kaupungin lehtien Suomi-sivuja ja kysyy, mitä laajempaa merkitystä niillä oli. Eskilstunassa työväenlehti Folket perusti Suomi-sivut vuonna 1961, ja kaupungin ykköslehti, liberaali Eskilstuna-Kuriren seurasi esimerkkiä puoli vuotta myöhemmin. Kumpikin lehti julkaisi säännöllisesti suomenkielistä toimitettua sisältöä osana ruotsinkielisen valtalehden tarjontaa aina tälle vuosituhannelle saakka.

– Sanoisin, että tämä oli aika jännittävä pedagoginen innovaatio. Kun siellä oli sitä suomenkielistä sisältöä, niin siirtotyöläisten halu tilata sanomalehti kasvoi tietysti. Samalla he saivat ruotsin kielisiä uutisia eli oppivat valtakieltä, kuvailee Maarit Jaakkola.

Jaakkola peräänkuuluttaa lukijoiden muistoja

Mediatutkija Maarit Jaakkola toivoo ruotsinsuomalaisten lukijoiden muistoja suomenkielisistä sivuista. Minkälaisia reaktioita suomenkieliset sivut osana ruotsinkielistä päivälehteä herättivät paikallisyhteisöissä? Millä mielellä Suomi-sivuja luettiin, ja mitä niiltä odotettiin? Koettiinko ne tärkeiksi ja tarpeellisiksi, ja jos, miksi?

Maarit Jaakkola tutkii aihetta Göteborgin yliopistossa. Voit ottaa yhteyttä Maarit Jaakkolaan kirjoittamalla sähköpostia: maarit.jaakkola@gu.se.

Lähde: Maarit Jaakkola, seminaariluento. Sisältöä suomalaisille: Suomi-sivut Ruotsin sanomalehdistössä 1960-luvulta 2010-luvulle.