Ruotsin ja Suomen ravitsemussuosituksissa raskaana oleville eroavaisuuksia, jotka voivat herättää epävarmuutta sen suhteen, mitä lopulta on turvallista syödä raskausaikana.

Molempien maiden viranomaiset vahvistavat, että molempien maiden suosituksilla on sama tieteellinen perusta.

Yhteisiä suosituksia ja riskinarviointeja

– Kaikki pohjoismaat tekevät omia kansallisia ravitsemussuosituksiaan, jotka perustuvat pohjoismaiden yhteisiin ravitsemussuosituksiin, kertoo johtava asiantuntia Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Heli Kuusipalo SVT Uutisille.

Ruotsin elintarvikeviraston neuvoja Emelie Eriksson lisää, että elintarviketurvallisuusriskien kannalta arviointeja tehdään EU-tasolla.

– Ruotsissa noudatamme Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tekemiä riskinarviointeja. Tämä koskee monia maita, Eriksson sanoo.

Eri kommunikaatiotavat syynä suositusten eroihin

Sekä Kuusipalo että Eriksson korostavat että Suomen ja Ruotsin ravitsemussuosituksien erot ovat suhteellisen pieniä. Kyse on lähinnä siitä, että eri maiden viranomaiset ilmaisevat suosituksensa eri tavoilla.

– Suomessa ei ole ehdottomia kieltolistoja. Sen sijaan on ruoka-aineiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. Niihin on lueteltu elintarvikkeita, joiden käyttöön liittyy mahdollisia vaaroja, Kuusipalo selventää.

Videolla Ruotsin ja Suomen asiantuntijat antavat esimerkkejä raskausajan ravitsemussuosituksen eroista sekä perusteluista niiden taustalla.