Kaksi vuotta sitten Suomen rasismikohu kiertyi Lucian ympärille, ja keskustelu siitä, kuka voidaan valita Luciaksi kävi kuumana. Nationalismin tutkija Katrina Hirvonen Uppsalan yliopistosta muistuttaa kuitenkin, että myös Ruotsissa on käyty vastaavia keskusteluja.

Viime vuonna Miss Suomi joutui luopumaan kruunustaan esiinnyttyään sosiaalisessa mediassa silmiä venytellen. Tapaus herätti reaktioita myös poliitikkojen keskuudessa, kun useat perussuomalaiset kansanedustajat sekä europarlamentaarikko tukivat Miss Suomea ja julkaisivat sosiaalisessa mediassa Miss Suomen kuvaa muistuttavia kuvia.

– Näen Suomen rasismikohuissa paljon yhteistä Ruotsissa tapahtuneiden kanssa. Esimerkiksi anti-asiaattista rasismia esiintyy myös Ruotsissa, ja se ilmenee usein tässä muodossa – nauretaan tälle ryhmälle, ja venytetään silmiä, Katrina Hirvonen sanoo.

EU-tutkimus: rasistinen häirintä yleisempää Suomessa

Kokemukset eroavat kuitenkin maiden välillä. Vuonna 2023 julkaistussa EU-tutkimuksessa 52 prosenttia Suomessa vastanneista afrikkalaistaustaisista henkilöistä kertoi joutuneensa rasistisen häirinnän kohteeksi tutkimusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Ruotsissa vastaava osuus oli 13 prosenttia.

Nationalismin yhteys rasismiin ei välttämätön

Kuvaa rasistisesta Suomesta on perusteltu Ruotsista katsottuna muun muassa Suomen restriktiivisellä maahanmuuttopolitiikalla. Hirvosen mukaan restriktiivisyys ei välttämättä merkitse rasismia.

– Mutta jos restriktiot motivoidaan sillä, että jotkut ryhmät, kulttuurit tai uskonnot ovat kansaan sopimattomia tai jotkut ryhmät ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia, on kyse rasismista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan 2024 tekemän kyselyn mukaan 42 prosenttia vastaajista ei pidä rasistisena sitä, että äänestää nationalistista puoluetta. Katrina Hirvosen mukaan nationalismin ja rasismin yhteys ei ole itsestään selvä.

– Nationalismin voi myös mobilisoida rasismia vastaan – kuten esimerkiksi ruotsalaisten käsitys itsestään suvaitsevaisena ja monikulttuurisena.