Bearjadaga čalmmustahtto ”Máilmmi jihkiid beaivi” vuosttaš gearddi. Dát beaivi lea ásahuvvon ON:s čalmmustahttin dihte jihkiid deaŧalašvuođa čázi birrajohtimii – ja makkár duođalaš váikkuhusat sáhttet šaddat jus jotket suddat nu johtilit go dál dahket.
Dutkit Tarfala dutkanstašuvnnas Giebmegáissis čuvvot jođánis suddama. Sis leat čielga rávvagat – bidjat johtui doaibmabijuid dakkaviđe.
– Áidna vuohki seailluhit jihkiid lea unnidit dálkkádatgássa luoitima, dadjá Tarfala dutkanstašuvnna jiehkkedutki Nina Kircher .
Gáibiduvvojit politihkalaš dagut
ON lea maid almmuhan 2025 riikkaidgaskasaš jahkin seailluhit jihkiid ja geahččalit ovttasráđiid rahčat suddjet jihkiid. Muhto dálkkádatpolitihkka ovdána njozet.
– Mon jáhkán leat nu ahte dálkkádatášši ii vuoruhuvvo iežá politihkalaš áššiid dihte, dadjá Nina Kircher ja joatká:
– Mii dutkit geahččalit oláhit mearrideaddjiid ja politihkkariid, muhto ii leat álot nu álkit. In sivahala sin, muhto lea maid min dutkiid sivvá go eat máhte gulahallat jođanis vuogi mielde ja váldit jođanis mearrádusaid.
Buohkat oidnet ahte suddet
Vai galget olahit mearrideadjiiid de leat dutkit álgán sin bovdet dutkanstašuvdnii, earret iežá vai galget oahppat eanet ja vai galget iežaset čalmmiiguin oaidnit mii dáhpáhuvvá.
– Jihkiin lea hui álkes symbolafunkšuvdna, go dat suddet nu johtilit ja buohkat oidnet dan.
Visot jiehkit leat hearkkit máilmmi liegganeamis ja unnit jiehkit leat hui hearkkit.
– Muhtin jiehkit láhppojit, dadjá son.
Go leat suddan de leat suddan
ON dálkkádatpanela IPCC jelgii sáhttet njeallje viđa jiehkis suddat jagi 2100 rádjái. Dat mearkkaša ahte Tarfalavákkis ii livčči nu ollu muohta iige jiekŋa.
– Lea váttis oažžut jihkiid ruovttoluotta, dát válda guhkes áiggi. Go leat suddan de leat suddan, dadjá Nina Kircher.