Riikabeaivi mearridii ahte suodjaluvvon luondduguovlluid galga hálddašit albmaládje, muhto riikarevišuvnna guorahallan čájeha ahte ruhtadeapmi ii leat doarvái oláhit mihttomeariid vai čuovvulit hálddašeami buori vuogi mielde.
Dál lea ráđđehus váldán vuhtii moaitámušaid ja árvala 1, 35 miljárdda ruvnnu doaibmabijuide árvvolaš lundui ja lea lasáhus dimmážis.
Duššefal dárbbašlaš divvumat daid máŋemus jagiid
Ii leat vel čielggas man ollu ruhta juolluduvvo Laponiatjuottjudusii. Laponiatjuottjudus doaimmahusjođiheaddji Åsa Nordin Pittja vuorddaša heiveheaddjireivve ja easka loapageažis ođđajagemánus almmuha Luonddugáhtttendoaimmahat ruhtasummi. Son maid muitala ahte daid máŋŋemus guokte jagi eai leat bastan maidege divvut. Ja dat lea mielddisbuktan ahte geainnuid nala eai leat sáhttán bidjat lávddiid gokko lea heittot vázzit ja eatnamat ja geainnut leat gollán.
– Jus fal ná joatkášuvvá de mii eat sáhte divvut maidege, dalle mii dahkat duššefal daid heahttebargguid, ovdamearka dihte šaldi divvut boddosaččat.
Jus ii juolluduvvo eambbo ruhtá de eai sáhte dahkat go boddosaš divodusaid vai galledeaddjit ja bargit sáhttet orodit guovllus.
Laponia máilmmiárbi
Guovlu lea 9 400 njealjehaskilomehter ja Laponias leat ovcci čearu, njeallje álbmotmeahci, Sarek, Badjelánnda, Muttos och Stuor Muorkke, ja guokte luonddumeahci Sjávnja ja Stubbá. Buot álbmotmeahcit suodjaluvvot maid Natura 2 000-guovlun.