Brå (Rihkkuneastadanráđđi) almmuhii sullii jagi áigi iežas raportta vaššerihkkumiin sápmelaččaid vuostá.

Raporttas boahtá ovdan ahte sápmelaččat vásihit vaši skuvllas, bargosajis, ruoktobirrasis, almmolaš báikkiin ja interneahtas. Verbála falleheamit leat sihke go olbmot deaivvadit, telefovnnaid bokte ja sosiála mediain.

”Lávejedje njuhttet olbmuid láirriin, dahje dainna mii lei das eatnamis gos veallájit. Muhtomin cápmahallet maid. Huike ”lappjävel” ja visot diekkáriid”, dadjá informánta go Brå (Rihkkuneastadanráđđi) jearahallá informánttaid raportta várás.

Poliissat ožžot oahpu
Maŋemus jagiid leat maid bohccot máŋgii fallehuvvon várohuvvon vaššerihkkumiin. Maŋemus lei vaššerihkkun Västerbottenis go golbma bohcco vuojahalle seammás go olbmot biillas filbmejedje ja boagustedje vuojedettiin.

Region Nordenis barget poliissat aktiivvalaččat gávnnahit mii vaššerihkkun lea. Poliissat leat ožžon oahpu juste das.

– Go poliissain lea ipmárdus ja máhttu, de nákcejit jearrat rivttes jearaldagaid ja ipmirdit ahte áššis sáhttá leat juoga duogáš. Bohcco sorbemis dahje goddimis lea symbolaárvu mii sáhttá leat vaššerihkkkun, dadjá region Nord poliisahoavda Johanna Andrén go muitala manin sii addet dákkár oahpu poliissaide.

Lassánan ipmárdus sámevuhtii
Oahpusain ii leat sáhka duššefal vaššerihkkumiin. Poliissat leat maiddái ožžon eanet oahpu sámevuođas.

– Sii leat beassan oahppat ja ipmirdit sámi kultuvrra, namalassii doahpagiid nugo čearru, mii dat lea, maid mearkkaša go bohccot leat dálveláidumiin ja diekkár konkrehta máhtu sámi kultuvrras.

Andrén sávvá ahte sáhttet joatkit oahpuiguin boahtteáiggis maid.

– Áigumuš lea joatkit oahpuiguin. Mii eat geargga goassege dáinna bargguin. Lea hui dehálaš bargu.