Sámediggi almmuhii raportta disdaga mii ovdanbuktá sámegielaid dili Ruoŧas.
Raporttas, mii lea geigejuvvon ráđđehussii, loktejuvvojit maid positiivvalaš ovdamearkkat mannan jagis nugo SVT juovlakaleandar ”Muohtaniegut” ja Göteborga Girjemeassut. Ollislaččat lea 2024 jahki go sámegiella ii ovdánan ii veahášge.
Unesco ovcci eavttu jelgii leat buot sámegielat áiton. Liikká ráđđehus vuolidii ruhtadeami sámi giellabargui 2025:s.
Dan dihte šadde njeallje bargi heaitit Sámi giellaguovddažis ja áŋgiruššamat maid galget čađahit eai leat seamma ollu dán jagi.
”Muhtin váhnen ii nagot”
Dán jagáš raporta čalmmustahttá ahte máŋga máná ja nuora háliidit váldit sámegielaset ruovttoluotta, lohkat ja ovddidit dan.
Váhnemat lohket ahte lea hástalus mánáide beassat lohkat eatnigiela skuvllain muhtin guovlluin Ruoŧas.
– Don fertet diehtit lágaid ja movt geavatlaččat dahkat vai mánát ožžot lohkat sámegiela skuvllas. Leat vánhemat geat eai nagot dáistalit, dadjá Göteborga váhnen raporttas.
Gáibidit jotkkolaš oahpahusa
Raportačállit gáibidit máŋga áŋgiruššama
Raporttas čállet: ”Dárbbašuvvojit oahpponeavvut ja deaivvadanbáikkit gos hupmet sámegiela ja eanet ja buoret giellateknologiijareaiddut. Doaibmi ja jotkkolaš oahpahus sámegielaide. Raporta lokte maid eanet sámi giellaarenaid, giellalávguma ja rávvenprográmmaid. Sii gávnnahit maid ahte lea dárvu eanet sámegielat jorgaleaddjiide ja journalisttaide.
”Ráđđehus berrešii vuoruhit ja ruhtadit sámegielaid ja daid ovdáneami. Sámi gielat berreše leat ovttadássásaččat ruoŧagielain.”
– Buohkat fertejit veahkehit ja ovttasbargat sierra dásis nannen dihte sámegielaid. Sámegiella ferte šaddat árgabeaigiellan mii sajáiduvvá ruoŧa servodahkii. Ruoŧas lea geatnegasvuohta vuhtiiváldit sámi gielaid ja kultuvrra, dadjá Sámenuora ságadoalli Sara-Elvira Kuhmunen.