Kielen lisäämistä syrjintäperusteeksi ovat ehdottaneet ruotsinsuomalaiset järjestöt ja Eurooppaneuvoston asiantuntijakomitea, joka valvoo vähemmistöjen oikeuksia jäsenvaltioissaan.
– Näemme, että moni meille tulevista ilmoituksista on selvitettävissä nykyisen lainsäädännön perusteella. Mutta on tietysti mahdollista, että kieli itsenäisenä syrjintäperusteena olisi voinut antaa vahvemman suojan syrjintää vastaan, sanoo Björn Brodin.
Vähän ilmoituksia
On vaikea arvioida, kuinka yleinen ongelma kielisyrjintä on. DO ei pidä tilastoja siitä, kuinka paljon virastolle tulee kielelliseen syrjintään liittyviä ilmoituksia.
Björn Brodin, jonka pöydällä kansallisiin vähemmistöihin liittyvät kysymykset ovat, sanoo ilmoitusten olevan harvassa.
– Tapaukset, jotka tulevat meille ovat yleensä tapahtuneet vanhustenhoidossa tai koulussa, hän sanoo.
Videolla Björn Brodin kertoo lisää siitä, miten DO suhtautuu kieleen syrjintäperusteena.
