– Ruotsista puuttuu kokonaisnäkemys vähemmistökielten tuesta, sanoo Tukholman yliopiston emeritusprofessori Jarmo Lainio, joka toimii Euroopan neuvoston Ruotsin edustajana vähemmistökielten tarkkailuryhmässä.

Isofin alaisuudessa toimivan vasta perustetun Suomen kielikeskuksen kolmevuotinen rahoitus muistuttaa Lainion mielestä Mälardalenin korkeakoululle Suomen kielen- ja kulttuurin keskukselle annetusta määräaikaisesta rahoituksesta. Keskuksen toiminta hiipui sitä mukaa, kun hallituksen ja alueellisten sekä kunnallisten toimijoiden tuki loppui.

– Keskus suljettiin, kun korkeakoulun itsensä piti rahoittaa toiminta. Tuolloin mielenkiinto heikkeni ja katosi kokonaan, Lainio kertoo.

Hän peräänkuuluttaa ministeriötä, jolla olisi kokonaisvastuu kansallisten vähemmistöjen tarvitsemasta tuesta:

– Kulttuuriministeriöltä, jolla on ollut jonkunlainen vastuu, puuttuu strateginen ajattelutapa.

Lainion mukaan Euroopassa, jossa puhutaan 200 eri vähemmistökieltä, vain neljällä kielellä on riittävä tuki. Ne ovat tanskan kieli Saksassa, saksan kieli Tanskassa, pohjoissaamen kieli Norjassa ja ruotsin kieli Suomessa.