Viime vuosina euron kannatus Ruotsissa on kasvanut ja samalla vastustus vähentynyt selvästi. Tämä selviää Tilastollisen keskustoimiston (SCB) ja Göteborgin yliopiston SOM-instituutin mielipidemittauksista.
Ruotsalaisten linjanmuutos eurokysymyksessä voi johtua kahdesta tekijästä, uskoo emeritusprofessori, kansantaloustieteilijä Lars Calmfors, joka johti Ruotsin suurta euroselvitystä lähes 30 vuotta sitten.
– Kruunu on ollut heikko, ja toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut monet muuttamaan mieltään Ruotsin paikasta Euroopassa, hän sanoo SVT Uutisille.
”Jotain odottamatonta voi aina tapahtua”
Mielipideilmasto eurokysymyksessä on täysin toinen kuin 2010-luvun alussa, jolloin kruunun kurssi oli vahva ja euron vastustus suurta.
Tästä huolimatta Calmfors näkee euron toistaiseksi ”kuolleena kysymyksenä” nykyiselle hallituspohjalle eli Tidö-puolueille. Hän ei usko, että kysymys tulee ajankohtaiseksi ainakaan ennen seuraavia valtiopäivävaaleja vuonna 2026.
– Mutta samalla koskaan ei voi olla varma. Ei Ruotsin Nato-jäsenyyttäkään osattu odottaa vielä puoli vuotta etukäteen. Asiat voivat muuttua hyvin nopeasti, ja poliittinen avaus voi tulla hyvin yllättävällä tavalla.
Uusi euroselvitys tilattu Calmforsilta
Tällä viikolla julkistettiin tieto, että Calmfors on nimitetty tekemään uutta euroselvitystä, joka aiotaan esitellä syksyllä 2025.
Selvityksen on tilannut elinkeinoelämän säätiö, Stiftelsen Fritt Näringsliv, joka vakuuttaa, että selvitystyötä voidaan tehdä yhtä puolueettomalla tavalla kuin valtiollisessa selvityksessä.
”Talous vahvempi kuin 1990-luvulla”
Calmforsin mukaan Ruotsin talous on nykyään paljon vahvempi kuin 1990-luvun, jolloin hän johti edellistä euroselvitystä.
– Ruotsi on paljon valmiimpi liittymään euroon kuin silloin, hän arvoi.
Videolla Lars Calmfors arvioi, miten pitkään euroon liittyminen kestäisi, minkä valuuttakurssin Ruotsi saisi ja miten se määriteltäisiin.