Yhteensä kaikille viidelle kansalliselle vähemmistökielelle on myönnetty ensi vuodeksi 28 miljoonaa kruunua ja tähän summaan sisältyy myös vuotuinen 8,5 miljoonan lisärahoitus.
Saamen kielen kielikeskus saa 28 miljoonan potista 8 miljoonaa. Suomen kielen, jiddischin, romani chibin ja meänkielen kielikeskukset jakavat jäljelle jäävät 20 miljoonaa kruunua.
Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaan neljän kielikeskuksen kokonaisbudjetti on ensi vuonna aiempaa pienempi. Tänä vuonna se oli 28 miljoonaa kruunua, ensi vuonna 20 miljoonaa kruunua.
Rahoituspäätöksen venyminen vaikeuttanut kielikeskusten tilannetta
8,5 miljoonaan vuotuinen lisärahoitus vastaa vuosibudjetista lähes kolmasosaa. Rahoituspäätöksen venyminen on vaikuttanut kielikeskusten tilanteeseen. SVT Uutiset kertoi kielikeskusten lakkautusuhasta jo alkukesästä kun henkilökunnalle annettiin irtisanomisvaroitukset ja toimitiloja Uppsalassa, Kiirunassa ja Ruotsin Ylitorniolla, irtisanottiin.
Kielikeskukset kansallisten vähemmistökielten elvyttäjinä
Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaan kielikeskukset ovat olleet tärkeä askel Ruotsin valtion pyrkimyksissä vahvistaa kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia ja elvyttää kansallisia vähemmistökieliä. Kielikeskukset edistävät kansallisten vähemmistökielten olemassaoloa erilaisilla revitalisointitoimilla.
Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen vastuulla ovat olleet vuodesta 2022 suomen, jiddischin, meänkielen ja romani chibin kielikeskukset. Saamen kielen kielikeskus puolestaan on ollut Saamekäräjien vastuulla vuodesta 2010.