Tukholman Suomen instituutin sekä muiden Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön erikoistuneiden tahojen alkuvuodesta Novuksella teettämä tutkimus osoittaa, että ruotsalaisten kiinnostus Suomen historiasta on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä sitten pandemian alun.

Suomalainen kulttuuri ei kiinnosta. Miksi?

Suomen historia on edelleen teema, josta ruotsalaiset haluaisivat oppia enemmän. Ruotsalaisten kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on puolestaan pohjamudissa.

Sveriges Radion politiikan toimittaja Johar Bendjelloulilla on vastaus siihen, miksi asia on näin.

– Ruotsissa on aina oltu syvästi välinpitämättömiä kulttuurista, joka ei ole englanniksi. Tämä asenne ei siis koske ainoastaan suomalaista kulttuuria, vaan myös esimerkiksi ranskalaista tai tanskalaista kulttuuria, Bendjelloul muistuttaa.

Kulttuurivaihto on epätasapainossa. Miksi?

Erityisesti kirjallisuuteen ja elokuviin paneutunut freelance-toimittaja Pekka Heino puolestaan kokee kielimuurin olevan syynä Suomen ja Ruotsin välisen kulttuuriviennin epätasapainoon.

– Vaikka suomalaiset eivät haluakaan puhua ruotsia, niin he ymmärtävät sitä siinä määrin, että ruotsalaiset artistit voivat mennä Suomeen esiintymään. Mutta suomalaisen, suomeksi laulavan artistin on vaikeampi tulla keikkailemaan Ruotsiin.

Suomen historia kiinnostaa. Miksi?  

Pekka Heino näkyy kuitenkin yhden markkinaraon suomalaisten kulttuurituotteiden viennissä Ruotsiin: Suomen historiaa käsittelevän kirjallisuuden.

-  Esimerkiksi Petra Rautiainen kiroitti kirjan Tuhkaan piirretty maa, Ett land av snö och aska, joka kertoo Suomen Lapista siinä toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Se kiinnostaa ruotsalaisia, ja Petra Rautiainen on myös nuori nainen, joka kirjoittaa aiheesta.