Viime vuonna ruotsinsuomalainen delegaatio vaati, että suomalaiset kallot palautettaisiin takaisin Suomeen. Kalloja kerättiin 1800-luvun lopulla muun muassa Karoliinisen instituutin rotututkimukseen.

Kalloja ja luita on muun muassa varastettu suomalaisilta hautausmailta ja seurakunnilta.

Valkoinen kirja kolme vuotta sitten

Myös saamelaisten jäänteitä on edelleen eri laitoksien hallussa Ruotsissa. Ruotsin kirkko tunnusti osuutensa saamelaisiin kohdistuneisiin loukkauksiin ja syrjintään kolme vuotta sitten julkaistussa Valkoisessa kirjassa.

Kirkon saamelaistyön edustajan mukaan uudelleenhautaamisten kustannukset kuuluvat sekä valtiolle että kirkolle.

Säännöstö puuttuu

Uppsalan yliopistossa järjestetyssä seminaarissa todettiin, että Ruotsista puuttuu säännöstö siitä, kuinka ihmisten jäännöksiin tulisi suhtautua.

– Minulle merkitsisi uskomattoman paljon, että voisin haudata esivanhempani. Saisin rauhan, kertoo saamelaistaiteilija ja -runoilija Rose-Marie Huuva.

Osa kokoelmissa olevista saamelaisten luista ja kalloista on arkeologisia löytöjä, mutta suurin osa kerättiin häpeällisillä tavoilla rotubiologian synkkinä vuosikymmeninä. Valtaväestön taholta koko asia on lähinnä haluttu unohtaa.